Puoli vuosikymmentä kestänyt kurinalainen fitness-harrastus on tuonut lempääläläisen Eeva Isotalon elämään paitsi kevyttä ja energistä oloa myös yhden erikoisemman arkea helpottavan tekijän.
− En ole tarvinnut herätyskelloa aikoihin, vaan herään aamulla ilman. Olen kohtuu tarkka unirytmistä, nukun seitsemän, kahdeksan tuntia yössä.
Isotalolla on vuosien kokemus kuntosaliharjoittelusta, mutta tammikuisen elämäntapamuutoksen hän kehottaa aloittamaan ruokailusta. Sen korjaaminen lähtee pienistä muutoksista, jotka eivät kuormita arkea, kuten levitteen ja leikkeleen vaihtamisesta kevyempään.
− Etenkin valmisruoat ovat nykyään energiatiheitä. Parempi olisi syödä perunaa, pastaa, riisiä, vähärasvaista lihaa, kanaa tai kalaa, kasviksia ja vihanneksia sekä hedelmiä ja marjoja. Hyvälaatuinen rasvanlähde kuuluu päivittäiseen ruokavalioon.
Laihduttamiseen ei kuulu nälässä kituuttaminen, vaan saadakseen aineenvaihdunnan kuntoon on ensin opeteltava syömään kulutukseensa nähden riittävästi. Fyysistä työtä tekevälle ahkeralle treenaajalle, kuten Isotalolle, se voi tarkoittaa yli 3 000 kaloria. Oli kaloritarve mikä hyvänsä, Isotalo vinkkaa noudattamaan syömisessä kahta periaatetta: joustavuutta ja sallivuutta.
− Äkillinen leffailta ei ole ongelma, eikä päivittäinen sääntöjen mukaan syöminen olisi edes normaalia kilpailudieetin ulkopuolella.
Terveellisen ruokavalion noudattaminen ei vaadi suuria kokkaustaitoja. Isotalo kertoo suhtautuvansa ruokaan poltto- ei nautintoaineena, joka yrittää päästä ruoanlaitossa mahdollisimman vähällä.
− Airfryer on paras kaveri. Teen pari kertaa viikossa useamman päivän ruoat valmiiksi. Sitten ne tarvitsee vain lämmittää.
Isotalon vinkit aloittelevalle kuntoilijalle ovat armollisia. Kuntosalille ei ole järkeä mennä pakon vuoksi, vaikka lihaskuntoharjoitteluun ohjataan kansallisissa liikuntasuosituksissakin.
− Toki into saliharjoitteluun voi syntyä, jos itsensä pari kertaa salille tsemppaa. Itselleen kannattaa perustella, miksi salilla haluaa käydä. Miettii itselleen tavoitteen, joka ei ole liian suuri, ja tekee hyvän suunnitelman, miten tavoitteeseen pääsee.
Kehon muokkaaminen − oli se sitten laihduttamista tai lihasmassan kerryttämistä − ei ole hätäisen hommaa.
− Verkkovalmennus on hyvä apu, jos ei tiedä, miten saliharrastuksessa pääsee alkuun. Sitä valitessa kannattaa kysyä vaikka kokeneelta harrastajalta, mikä vaihtoehdoista olisi hyvä, Isotalo vinkkaa.
Toinen hyvä apu aloittelevalle treenaajalle on personaltrainer, jolle on tilivelvollinen tekemisistään.
− PT:n tai kokeneemman treenaajan kanssa voi käydä laitteet ja liikkeet läpi. On parempi ottaa asioista selvää kuin hajottaa itsensä.
Saliharjoittelu kipeyttää lihakset etenkin alussa, jos lihakset eivät ole tottuneet kovaan työhön.
− Harjoitteluun tottuu, ja treenin rankkuus on kiinni ihmisestä itsestä. Itseään ei ole kiva fyysisesti rasittaa, mutta kun sen hetkellisesti sietää, tuloksia tulee varmasti.
Harjoittelu vie omalle epämukavuusalueelle, mutta sitä seuraavat nopeasti hyvänolonhormonit. Isotalo on huomannut vuosien aikana, millainen kokonaisuus ihmiskeho on − kehon toiminta vaikuttaa ajatuksiin ja toisin päin. Parasta on, kun molemmat toimivat.
− Elämäntaparemonttia tehdessä olisi hyvä osata kuunnella mieltä ja kehoa ja tehdä ratkaisuja sen pohjalta. Onko kroppa oikeasti niin väsynyt, että salitreeni kannattaa jättää väliin vai mitä siitä seuraisi, jos lähtisi ulos kävelemään? Tarvitseeko keho oikeasti jäätelöä, vai onko se vain mielihalu?
Eeva Isotalo aloitti kilpailu-uransa fitnessurheilun parissa viime syksynä. Hänen lajinsa on bodyfitness, jossa tavoitteena on tutumpaa bikinifitnessiä lihaksikkaampi keho.
− Lajivalinta oli itsestäänselvyys. Oma habitus sopii parhaiten bodyfitnessiin, ja poseeraukset tuntuivat omilta.
Isotalo aloitti saliharrastuksen jo lukioikäisenä. Tuolloin kotipihassa asuvat kilpahevoset olivat kuitenkin hänen pääharrastuksensa. Vuonna 2017, kun perheyrityksestä Hiisi-golfista alkoi tulla enemmän vastuuta, Isotalo luopui hevosista ja hevosharrastusta väheksymättä “päätti kokeilla normaalia elämää”.
− Syksy koitti, fyysiset hommat töissä vähenivät ja tiesin ruokahaluni. Jos jäisin talveksi sohvalle, keväällä voisi olla vaikea tarttua taas hommiin. Päätin palata salille.
Vuotta myöhemmin Isotalo aloitti Jari “Bull” Mentulan verkkovalmennuksen, josta sai ohjeet ruokavalion koostamiseksi ja treeniohjelman. Arkeen tuli jälleen rutiinia.
Ajatus kilpailemisesta heräsi pikkuhiljaa muiden treenaajien muutostarinoita lukiessa. Vuonna 2021 Isotalo asteli Team Bull’s All Out -kilpailutiimin valmentajan Teemu Niemen silmien alle arvioitavaksi. Niemen palaute oli ytimekäs: syksyllä 2022 kisalavoille. Isotalo epäröi kisadieetille ryhtymistä kesän työkiireiden ohella, mutta myöntyi lopulta valmentaja Niemen edessä.
− Sehän vaati vain hyvää suunnittelua ja aikatauluttamista. Pääsin kuudentoista viikon kisaprepissä suhteellisen helpolla, vaikka kalorit tippuivat yli kolmestatuhannesta lähemmäs kahtatuhatta. Loppuvaiheessa rasvat olivat niin alhaalla, että unen laatu ja määrä heikkenivät merkittävästi.
Isotalo kisasi syksyn aikana kolmesti. Hän saavutti paikan MM-kisoihin Koreaan, mutta omakustanteiselle matkalle olisi pitänyt startata lähes saman tien. Korea vaihtui Tukholmaan.
− Lavakokemusta ainakin tuli. En ole ikinä pitänyt huomion keskipisteenä olemisesta, joten puolialasti yleisön eteen meneminen vaati paljon psyykkistä valmennusta. Psyykkasin itseäni samalla tavalla kuin hevosen kanssa esteradalle mennessä.
Seuraava kisarypistys on edessä keväällä 2024. Isotalo ja valmentaja Niemi keskittyvät nyt kehityskauteen vahvistaakseen Isotalon heikoimpia kohtia, jalkoja, yläselkää ja olkapäitä.
− Käyn salilla neljästi viikossa. Sen ehtii hyvin, mutta kisaprepin aikana myös poseerausharjoittelu vie aikaa.
Katja Alatalo
Fitness
Fitnessurheilu on yksi nopeiten kasvavista urheilulajeista Suomessa.
Kehon muokkaaminen, voimaharjoittelu, ruokavalion noudattaminen ja poseerausharjoittelu ovat kaikki fitnessurheilua.
Harrastamisessa ei ole ala- tai yläikärajaa.
12 kilpailulajia, joissa jokaisessa on omat arvostelukriteerit ja esiintymisohjeet.
