Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen lakisääteiset palvelut järjestetään nyt 21 hyvinvointialueen toimesta. Väestöltään suurin Pirkanmaa (ruots. Birkaland) muodostaa yhden alueen.
Minkälainen on Pirkanmaan maakunta, jonka asukkaille hyvinvointialueemme suuntaa palvelunsa? Pirkanmaa-tietous on monille yllättävän vierasta. Olen havainnut, että osalla aluevaltuustomme jäsenistä perustiedot Pirkanmaasta ovat vaillinaisia. Hyvinvointialueen työntekijöillekin maakunnan hyvä tuntemus olisi eduksi.
Pirkanmaalla on 23 kuntaa, asukkaita runsaat 530 000. Se on noin 9 prosenttia valtakunnan väkiluvusta. Asukasluvultaan ylivoimainen on Tampere 249 060, toisena Nokia 35 361 ja pienimpänä Juupajoki 1 768. Vuodenvaihteessa Lempäälän väkiluku oli 24 578 ja Vesilahden 4 506.
Tampereen keskusseudun kuntien (Tampere, Nokia, Ylöjärvi, Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Orivesi ja Vesilahti) osuus Pirkanmaan väestöstä on noin 77 prosenttia. Tämä heijastuu aluevaltuutettujen määrään. Tampereelta heitä on 40, seitsemästä kehyskunnista 25 ja keskusseudun ulkopuolelta vain 14. Pirkanmaalla on 10 kuntaa, joista ei ole yhtään aluevaltuutettua.
Pirkanmaan maakunta on talousalue, jonka kiistaton veturi on Tampere. Kun Tampere voi hyvin, se säteilee myönteisesti muuhun Pirkanmaahan ja vastaavasti Tampere tarvitsee tuekseen muun
maakunnan osaamisen ja voimavarat. Olemme samassa veneessä. Viime vuodet ovat osoittaneet, että Pirkanmaata on kyetty kehittämään hyvin ja yhtenäisesti. Näin toivottavasti jatkossakin, myös hyvinvointialueen puitteissa.
Pirkanmaan alueet ja kunnat ovat erilaisia. Tampereen keskusseutu kasvaa voimakkaasti. Muualla Pirkanmaalla väki pääosin vähenee ja vanhusväestön määrä kasvaa. Kuhmoisissa vanhusväestön
osuus on Pirkanmaan korkein. Lisäksi kaikkien kuntien sisällä on suuria eroavaisuuksia, esimerkkeinä pinta- aloiltaan laajat kuntaliitoskunnat Ylöjärvi (Kuru, Viljakkala), Kangasala (Sahalahti, Kuhmalahti), Sastamala (Äetsä, Mouhijärvi ja Suodenniemi) ja Tamperekin Teiskoineen ja erilaisine kaupunginosineen.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen säännökset edellyttävät yhdenvertaisia ja laadukkaita palveluja kaikille kansalaisille asuinpaikasta riippumatta. Kuinka se onnistutaan monenkirjavalla Pirkanmaalla toteuttamaan ydinkaupungeista syvään maaseutuun? Sitä kuumeisesti valmistellaan. Tehtävä on vaikea, mutta uudistuksen mukanaan tuomat hyvinvointialueen ”leveämmät hartiat” ovat avuksi.
Löytynee uusia luovia ratkaisuja yhdenvertaisten peruspalvelujen turvaamiseen maakunnan joka kolkkaan. Aluehallitus on 14. helmikuuta hyväksynyt aluevaltuuston vahvistamaan hyvinvointialuestrategiaan nojaavan muutos- ja täytäntöönpano- ohjelman. Sen konkreettisen annin palveluverkkoineen päätämme kevään aikana.
Erkki Paloniemi
aluevaltuutettu, Vesilahti
