Viime vuoden toisella puoliskolla alkoi talouden supistuminen, joka on nyt jatkunut kaksi peräkkäistä neljännestä. Se tarkoittaa, että Suomi on taantumassa, eikä valonpilkahduksia ole toistaiseksi näkyvissä. Valtion talous on huonoissa kantimissa, ja velan määrä jatkaa kasvuaan. Pahinta ovat jyrkästi nousevat korkokustannukset. Jokainen niihin käytetty miljardi tarvittaisiin vaikkapa hyvinvointialueilla.
Tuhlaukseen ei siis ole varaa, mutta mistä kaikesta voisimme säästää?
Kansainvälinen suuryhtiö Nokia näytti pihistämisen mallia, kun se pudotti logonsa kirjaimista monta sakaraa pois. Uusi merkki näyttää nuolenpääkirjoitukselta, joten taantumamme ei ole vain taloudellinen. Myös kulttuuri näyttää rappeutuvan vuosituhansien takaiselle tasolle. Tämä on nykyajan trendi: ainakin nuorison käyttämä kieli lyhenee kaiken aikaa, ja viestit koostuvat usein pelkistä symboleista.
Nuolenpääkirjoitus oli sumerien kehittämä kirjoitusjärjestelmä, jota käytettiin muinaisessa Mesopotamiassa. Nimitys johtuu siitä, että kirjoitusmerkit muistuttavat kiiloja tai nuolenpäitä. Niin tämä kuin muutkin muinaiset kirjoitusjärjestelmät koostuivat ensin konkreettisista kuvamerkeistä, joiden merkitykset siirtyivät vähitellen kehittyneempiin merkkeihin.
Pitäisikö Lempäälän ottaa Nokiasta mallia ja muokata logoaan? Ei sentään, koska työ tilattaisiin joltakin konsultilta, ja se maksaisi paljon. Sen sijaan voisi tehdä pientä muokkausta ja luopua ”kunta joka sanoo kyllä” -lauseesta.
Kun kuulostelee kuntalaisten kommentteja, kyllä on aivan liikaa luvattu. Vaikka kyse on mainoslauseesta, se pitäisi voida ottaa myös tosissaan. Lause kertoo, että meille käy kaikki. Sehän ei tietysti pidä paikkaansa, eikä kai ole syytäkään pitää. Viimeinen sana pitää siis miettiä uudelleen.
Omat ehdotukseni ovat: ehkä, mahdollisesti tai saapa nähdä.
Lempäälän kunnanhallitus on nimennyt kunnan johtavassa asemassa olevat viranhaltijat. Heidän asemansa on betonoitu organisaatiomuutokseen liittyen. Johtajien työaikaa ei valvota, mutta sen pitäisi pysyä säännöllisen työajan puitteissa. Kuulostaa leppoisalta. Siksi ihmettelin, että ensimmäiseksi on kannettu huolta heidän jaksamisestaan. He ovat sentään hyväpalkkaisia johtajia.
Kunnan toiminnan puolittuminen sote-uudistuksen myötä ei näytä vähentäneen johtajien määrää. Johtavia viranhaltijoita on yhteensä kahdeksan, joista seitsemän on naisia. Sukupuoli on tietysti toissijainen asia, ratkaisevaa on pätevyys. Sitä paitsi viranhaltijoiden kohdalla ei noudateta samoja periaatteita kuin luottamustoimissa, joissa pyritään tasa-arvoon. Silti joku änkyrä voi kysyä, että pidettäisiinkö nykyistä tilannetta suotavana, jos miehiä olisi seitsemän ja naisia yksi.
Lopuksi piikki yrittäjille. Olette kiltisti hyväksyneet sekä kuntien että nyt myös hyvinvointialueiden käyttämän kilpailun kiertämistavan. Tarkoitan niin sanottua in house -yhtiöiden käyttöä. Veronmaksajana en voi menettelyä hyväksyä ja ihmettelen että yrittäjät hyväksyvät.
Piikki
Hyvinvointialueen verkkosivut menevät uusiksi. Rahaa kuluu!
