Kirjeenvaihto – katoavainen harrastus

Emma Hiltunen Kuva: Joonas Leskinen

”Silloin kun minä olin nuori niin minulla oli sellainen kirjekaveri, mutta eipä niitä nykyään enää taida olla, kun te nuoret juttelette kavereillenne vain sosiaalisessa mediassa!” Jotain tämän tapaista opettajat ovat joskus sanoneet meille nuorille koulussa. Totta on, että suurin osa nykypäivän nuorista kommunikoi kauempana asuvien kavereidensa kanssa lähinnä somessa, mutta kyllä niitä poikkeuksiakin löytyy.

Minulla on suomalainen kirjekaveri, jonka kanssa kirjoittelen aktiivisesti paperisia kirjeitä. Kerromme toisillemme kuulumisia ja jaamme keskenämme meille sillä hetkellä tärkeitä asioita, muun muassa kirjavinkkauksia. Kirjeiden lopussa kysymme toisiltamme myös muutamia kysymyksiä, mihin vastaamme aina seuraavan kirjeen alussa. Kysymysten kysyminen erillään tekstistä on mielestäni toimivaa, koska joskus keskellä tekstiä olevat kysymykset saattavat hukkua kirjoitukseen ja jäädä huomaamatta.

Yleensä pidän saamaani kirjettä vieressäni vastatessani siihen, että voin tarkistaa tekstistä asioita. Kirjeenvaihdossa kuulumisten kertominen on erilaista, kuin sosiaalisessa mediassa. Yleensä jos elämässäni tapahtuu jotain mistä haluan kertoa kaverilleni, lähetän hänelle viestin sosiaalisessa mediassa. Kaverini saa sen heti puhelimeensa ja vastaa todennäköisesti saman päivän aikana.

Kirjettä kirjoittaessani minun täytyy käydä mielessäsi läpi useita viimeaikaisia tapahtumia, joista haluan kertoa kirjekaverilleni. Kirjeen kirjoittaminen vaatii myös enemmän ajatustyötä. Minun pitää selittää kauempana asuvalle kirjekaverilleni asioita esimerkiksi Lempäälän paikoista ja koulustani, joita hän ei tiedä.

Jotkut ehkä haluaisivat aloittaa kirjeenvaihdon, mutta eivät tiedä, mistä kirjekaverin voisi nykyään enää löytää. Itse löysin kirjekaverini Koululainen-lehden palstalta, missä julkaistiin lasten ja nuorten kirjekaveri-ilmoituksia, jotka he olivat lähettäneet lehden toimitukseen. Ikävä kyllä kirjeenvaihto ei enää ole kovin yleistä. Siksi tämä palsta on lehdestä jo poistettu.

Nykyään kirjekaverin voi löytää muun muassa monien nettisivustojen tai sosiaalisen median kautta. Kirjekaveri-ilmoituksen voi tehdä luotettavalle nettisivustolle tai sovellukseen myös itse. Ilmoituksessa on hyvä kertoa oma nimi ja ikä, sekä mainita muutamia mielenkiinnon kohteita. Näin sinuun yhteyttä ottavat ihmiset ovat todennäköisesti kiinnostuneet samoista asioista, joista voitte kirjeissänne keskustella. Voit myös mainita, minkä ikäisen kirjekaverin haluat ja onko hänen sukupuolellaan väliä.

Omia tietoja jakaessa pitää kuitenkin olla varovainen ja harkita kenelle tai mihin tietojaan jakaa. Netissä osoitteesi on helppo kaapata ja levittää esimerkiksi joltain keskustelupalstalta. Siksi osoite kannattaakin kertoa kirjekaverillesi vasta yksityisviestillä. Kirjekaverisi voi kuitenkin myös huijata oman henkilöllisyytensä ja esittää olevansa joku toinen. Osoitteen jakamista tuntemattomalle kannattaa harkita tarkkaan.

Emma Hiltunen

Kirjoittaja on 9-luokkalainen TET-harjoittelija