Lempäälä on tyytymätön valtion väyläverkon investointiohjelmaan uutisoi, Lempäälän-Vesilahden Sanomat. Uutisesta voi lukea, että valtio ei ole Lempäälän kunnan mielestä antanut riittävästi rahaa Kuljun-Sääksjärven länsipuolisten metsien tuhoamissuunnitelmiin. Hyvä niin. Taitaa järki asua enemmän Lempäälän ulkopuolella kuin kunnassa.
Uhkaako Sääksjärveä kuntakeskuksen slummiutumiskehitys? Minulle slummi on sitä, että asunnon ikkunasta katsotaan toisen asunnon ikkunasta sisään tai vähintäänkin seinään, joka on alle 10 metrin päässä. Tätä on keskustan uudella kerrostaloalueella päädytty harrastamaan.
Onko ikinä missään kunnassa etukäteen alueen asukkailta kysytty esimerkiksi ovelta ovelle jaettavalla lomakkeella, miten paikalla jo asuvat haluavat ympäristöään kehittää? Heitä nämä ”tiivistämis-” tai ”täydennysrakennushankkeet” eniten koskevat. Lopputulos näissä hankkeissa tahtoo olla se, että alueen vanhojen asukkaiden hyvinvointi heikkenee.
Missä Lempäälän luottamuselimessä on päätetty kannattaa Puskiaisten metsien tuhoamishanketta, jota myös Puskiaisten oikaisuksi kutsutaan? Haluaisin kunnalta vastauksen. Silmiini ei ole tähän mennessä vastausta mediasta osunut. Tämmöinen hanke on ihan liian iso jätettäväksi viranhaltijoiden päätösten varaan.
Kummastelen, että Katepalin ja Viialantien väliselle osuudelle kaivataan erillistä kevyenliikenteenväylää. Liekö koko Suomessa niin ruhtinaallisen leveää piennarta kuin sillä osuudella? Sen sijaan pari vuotta sitten Turuntien Miemolan liittymä pilattiin pyöräilijöiltä virheellisillä ajoratamerkinnöillä. Tämä risteysalue pitäisi merkintöjen osalta korjata pikimmiten. Ehkä jopa tien leventäminen risteysalueella tarvitaan ratkaisuksi.
Lempäälän-Vesilahden välinen pyörätie on mitä tarpeellisin hanke. Miksi vasta nyt? Kun Näppilänmäen ja Luhdankannan välistä tieosuutta ajelee pyörällä, ajelijalla on tunne, että henkikulta on tosiaankin höllässä.
Yleensä nopeuksia lasketaan kuten joku vuosi sitten Tampereentiellä kuntakeskuksen pohjoispuolella, vaikka kevyt liikenne ei edes joudu käyttämään piennarta. Sen sijaan aiemmin Lempäälän-Vesilahden tien nopeutta nostettiin, vaikka kevytliikenne on ahdettu samalle väylälle autoliikenteen kanssa. Ennen kevyenliikenteen väylän valmistumista olisi syytä laskea nopeus ainakin 70 km/h:iin.
Kevyenliikenteenväylän suunnittelua tehtäneen Rautialantielle saakka. Tästäkään hankkeesta ei kuitenkaan kannata tehdä liian suureellista. Lähinnä riittää, että kevyenliikenteenväylä tehtäisiin Näppilänmäki-Luhdankanta -välille. Luhdankannasta väylän voisi ohjata vanhalle tiepohjalle. Vanha tiepohja on leppoisaa, turvallisentuntuista ajettavaa ilman erillistä kevyenliikenteenväylääkin. Sitä paitsi tuskin moni edes haluaa ajaa vilkasliikenteisen tien vieressä meluhaittojen takia, jos ei ole pakko.
Harri Mäkinen
lä
