Tampereen kaupunkiseudun kunnissa äänestetty vilkkaammin kuin Pirkanmaalla keskimäärin − Lähes kolmannes äänioikeutetuista jättänyt viime eduskuntavaaleissa äänestämättä

Toisena ennakkoäänestyspäivänä torstaina 23. maaliskuuta Ideaparkin ennakkoäänestyspaikassa oli ruuhkaa jonoksi asti. Kuva: Erkki Koivisto

 

Suomessa asuvien Suomen kansalaisten äänestysvilkkaus eduskuntavaaleissa oli 1960- ja 1970-luvuilla huipussaan päälle 80 prosentin. Vielä vuoden 1983 eduskuntavaaleissa äänestysaktiivisuus oli 81,0 prosenttia.

Noiden vuosikymmenten jälkeen koitti viime vuosituhannen lopun eduskuntavaalien äänestysaktiivisuudessa selvä laskusuuntaus: 1987 (76,4 %), 1991 (72,1 %), 1995 (71,9 %) ja 1999 (68,3 %).

2000-luvulla koko maan äänestysaktiivisuus eduskuntavaaleissa on ollut ilahduttavasti taas kasvu-uralla: 2003 (69,7 %), 2007 (67,9 %), 2011 (70,5 %), 2015 (70,1 %) ja 2019 (72,1 %).

Suomen suurin äänioikeutettujen ryhmä vuoden 2019 vaaleissa oli nukkuvien puolue, sillä äänioikeuttaan jätti käyttämättä 27,9 prosenttia äänioikeutetuista. Seuraavina tulivat sosiaalidemokraattinen puolue 17,7 prosentin, perussuomalaiset 17,5 prosentin ja kokoomus 17,0 prosentin kannatuksella.

 

Pirkanmaan kansanedustajien paikkojen lukumäärä on kasvanut 18:stä ensin 19:ään ja nyt kevään 2023 vaaleissa 20:een. Näin paikat ovat jakaantuneet edellisissä vaaleissa Pirkanmaalla. Taulukko: Soile Virtanen

 

 

Pirkanmaalla on käyty eduskuntavaaleissa uurnilla ahkerammin kuin maassa keskimäärin: 2003 (69,8 %), 2007 (68,3 %), 2011 (71,5 %), 2015 (70,5 %) ja 2019 (73,7 %).

Tampereen kaupunkiseudun kunnissa äänestetään eduskuntavaaleissa Orivettä lukuun ottamassa ahkerammin kuin Pirkanmaan kunnissa keskimäärin. Ahkerimmat äänestäjät viime vuosien eduskuntavaaleissa ovat olleet pirkkalalaiset: 2011 (77,1 %), 2015 (75,4 %) ja 2019 (78,3 %).

Seuraavaksi aktiivisimmat äänestäjät ovat olleet Lempäälässä: 2011 (74,4 %), 2015 (73,6 %) ja 2019 (75,8 %), Vesilahdessa: 2011 (72,7 %), 2015 (71,5 %) ja 2019 (76,6 %) sekä Punkalaitumella, Kangasalla, Ylöjärvellä, Tampereella ja Nokialla.

 

Pirkanmaan vaalipiirissä kansanedustajapaikat ovat jakaantuneet tämän vuosituhannen eduskuntavaaleissa kuuden (vuonna 2003) tai seitsemän puolueen kesken. Kansanedustajapaikkojen lisäykset ja menetykset ovat yleensä olleet luokkaa plus/miinus yksi verrattuna edellisiin vaaleihin. Vuoden 2011 vaaleissa perussuomalaiset vyöryttivät peräti kolme lisäpaikkaa Pirkanmaalla.

Vuoden 20o3 eduskuntavaalit Pirkanmaalla: sosiaalidemokraatit 5 paikkaa (lisäystä/vähennystä +1), kokoomus 5, keskusta 3 (+1), vasemmistoliitto 2 (-1), vihreät 2 (+1) ja kristillisdemokraatit 1.

Vuoden 2007 eduskuntavaalit: kokoomus 5, sosiaalidemokraatit 5, keskusta 3, vasemmistoliitto 2, vihreät 1 (-1), kristillisdemokraatit 1 ja prussuomalaiset 1 (+1).

Vuoden 2011 eduskuntavaalit: kokoomus 5, sosiaalidemokraatit 4 (-1), perussuomalaiset 4 (+3), keskusta 2 (-1), vasemmistoliitto 1 (-1), vihreät 1 ja kristillisdemokraatit 1.

Vuoden 2015 vaaleissa Pirkanmaan paikkaluku nousi 19:ään: kokoomus 4 (-1), sosiaalidemokraatit 4, perussuomalaiset 4, keskusta 3 (+1), vihreät 2 (+1), vasemmistoliitto 1 ja kristilliset 1.

Viime eduskuntavaalit vuonna 2019: sosiaalidemokraatit 5 (+1), kokoomus 4, perussuomalaiset 4, keskusta 2 (-1), vihreät 2, vasemmistoliito 1 ja kristillisdemokraatit 1.

Nyt vuoden 2023 eduskuntavaaleissa Pirkanmaalta valitaan ensi kerran 20 kansanedustajaa.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?