Pirkanmaan hyvinvointialue järjestää palveluita asukasmäärälle, joka on vähän yli puoli miljoonaa. Pelastuslaitospalvelut oli jo keskitetty Tampereen kaupungin hallintoon isäntäkuntamallilla. Sote-uudistus koskee kaikkia sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluja, jotka ovat vuoden alusta yksissä käsissä.
Monet asiat vaativat vielä pohdintaa, kehittämistä ja päätöksiä. Haasteita on nyt ja tulevina vuosina. Siitä pitää huolen esimerkiksi Pirkanmaalla jatkuva väestön kasvu, mielen sairauksien määrän kasvu ja ikääntymisen myötä kasvavat palvelutarpeet. Kun tähän lisätään henkilöstöpula ja huoli rahojen riittävyydestä, niin työtä ratkaisujen löytämisessä riittää.
Hallitusohjelmaneuvottelijoilla ja uudella hallituksella on iso työsarka miettiessään tulevien vuosien resurssipäätöksiä. Tärkeää on turvata hyvinvointialueille riittävät taloudelliset resurssit ja antaa alueille riittävät lainanottovaltuudet, koska esimerkiksi Pirkanmaalla on tarve rakentaa uutta ja peruskorjata vanhaa rakennuskantaa.
Rakennusten uudistaminen mahdollistaa toiminnan tehostamisen, hoitoketjujen kehittämisen ja parantaa työolosuhteita sekä lisää alan houkuttelevuutta. Hallitusohjelmassa tulee kiinnittää huomiota sosiaali- ja terveys- sekä pelastusalan koulutukseen ja aloituspaikkojen määriin, mutta tämä ei ratkaise akuuttia, käsissä olevaa henkilöstövajautta. Myös työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan.
Palveluiden tuottamisen siirtäminen yksityissektorille ei voi olla päätavoite. Hyvinvointivaltiossa on tärkeää, että yksityinen palvelutuotanto täydentää julkisia palveluja.
Kolumnissaan (LVS 19.4.) Piikki epäilee, että poliittiset päättäjät eivät olisi tiedostaneet, eivätkä huomanneet Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) uutisointia venyneistä jonoista. Kyllä on huomattu ja ratkaisuja etsitään yhdessä, mutta sekin on pakko todeta, että tätä ei korjata vain tahtomalla, vaan tekoja tarvitaan. Tarvitaan sekä nopeasti toteutettavia keinoja että pitkäjänteistä toiminnan kehittämistä.
Pirkanmaan hyvinvointialue ei suinkaan ole ainoa, jossa jonot ovat pidentyneet erityisesti kiireettömään hoitoon. Syitä tähän on monia ja jonojen kasvuun on vaikuttanut myös koronapandemia, jolloin kiireettömiä hoitoja siirrettiin. Mitä tulee puhelinsoittoihin ja takaisinsoittopalveluun, niin tähän on ratkaisuja tehtykin.
Hyvinvointialue on toiminut neljä kuukautta, joten ei voida olettaa, että kaikki asiat olisi jo saatu ratkaistua. Hallintoa ja sen laajuutta on helppo kritisoida ja kritiikin ohessa olisikin hyvä esittää ratkaisuehdotuksia. Jokaisella työntekijällä on kuitenkin oikeus tietää oma esihenkilönsä ja sen organisaation rakenne, jossa on töissä.
Hallinnon rakenteet vaativat kehittämistä ja myös sitä hyvinvointialueella tehdään, mutta ensisijaista on turvata asukkaiden tarvitsemat palvelut. Pirkanmaan hyvinvointialue valmistautuu syksyllä voimaan tulevan lain muutokseen, jotta asiakkaan hoidon tarpeen arviointi toteutuu lain määräyksen mukaisesti.
Tuula Petäkoski-Hult (sd.)
Pirkanmaan aluevaltuutettu,
Hyvinvointialueen konserni- ja toimitilajaoston sekä
Hoito- ja hoivaeettisen neuvottelukunnan jäsen
