Missä ovat kunnan taideteokset?

Vapaussoturi on Kaarlo Enqvist-Atran öljyvärimaalaus vuodelta 1928. Yksityishenkilön MTK Lempäälälle lahojoittamaa taulua voi ihailla Manttaalitalossa. Kirjoittaja haluaisi myös kunnan omistaman Enqvist-Atra -kokoelman yleisön nähtäville.  Kuva: Erkki Koivisto, LVS-arkisto

Saara Lindin työ: Lempäälän (silloin Lempäälän-Vesilahden) terveyskeskuksen valmistuessa kesällä 1975 Lempäälän kunta päätti tilata terveyskeskukseen lempääläiseltä tekstiilitaiteilija Saara Lindiltä teoksen Lempäälä-Vesilahti ennen vanhaan. Tämä historiallinen kuvakudos -teos valmistui vuonna 1977 ja se kiinnitettiin terveyskeskuksen aulan seinään. Tarkoituksena oli luoda odotusaulasta kuntalaisille viihtyisämpi tila. Teos on suurikokoinen ja upea katseenvangitsija. Jotta se säilyisi turmeltumatta, se kehystettiin ja peitettiin mattalasilla.

Terveyskeskusta remontoitiin ja laajennettiin, ja teos siirrettiin pois remontin tieltä. Remontin valmistuttua teosta ei kuitenkaan palautettu kuntalaisten nähtäväksi. Tekstiilitaiteilija Saara Lind (1922–1991) on tehnyt lukuisia töitä erilaisiin julkisiin tiloihin ja hänellä oli useita näyttelyitä.

 

Kirsti Rantasen Pohja on tärkein: Lempäälä täytti 550 vuotta 1989. Juhlavuoden johdosta tilattiin tekstiilitaiteilija Kirsti Rantanen suunnittelemaan tekstiilitaideteoksen Pohja on tärkein. Pirkanmaan käsi- ja taideteollisuus ry:n Lempäälän käsityökeskus toteutti suunnitelman pohjalta tämän suurikokoisen työn. Suuren kokonsa johdosta se kiinnitettiin Kanavan koulun juhlasalin seinälle. Teos luovutettiin kunnalle 7.10.1991. Muistelen silloin suunnitellun, että teos siirretään Lempäälän uuden kunnantalon seinälle sen valmistuttua.
Kanavan koulu purettiin, missä teos on nyt?
Kirsti Rantanen (1930–2020) oli merkittävä tekstiilitaiteilija. Rantasen teoksissa kohtaavat luonnonmateriaalit ja kudonnan ikiaikaiset tekniikat. Kirsti Rantaselle myönnettiin Pro Finlandia -mitali vuonna 1988. Hän oli vuoden tekstiilitaiteilija vuonna 1986 ja Taideteollisen korkeakoulun kunniatohtori vuonna 1993. Prinssi Eugen -mitali hänelle myönnettiin vuonna 1995.

 

Kaarlo Engvist-Atran kokoelma: Vuonna 1985 Lempäälän kunta osti lempääläistaiteilijan Kaarlo Engvist-Atran töiden pienoiskokoelman kunnalle. Kokoelmasta maksettiin 50 000 markkaa. Kuvat oli tarkoitus säilyttää yhtenäisenä kokoelmana. Kokoelmaan kuului kymmenen työtä, joista vuonna 1905 Firenzessä maalattu öljytyö Salome on suurin ja myös arvokkain.

Kaarlo Engvist-Atra (1879–1961) syntyi Lempäälän Kuljussa ja hänen taiteelliset lahjansa huomattiin jo kouluvuosina. Hän opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Turussa 1897–1899 ja Académie Julianissa Pariisissa 1900–1901. Tunnetuimmat Enqvist-Atran maalauksista ovat 1900–1902 maalatut Lempäälän kirkossa olevat taulut Kristus Getsemanessa ja Kristus ja Maria Magdalena, jotka Atra maalasi Firenzessä Italiassa.

Enqvist-Atra julkaisi myös kirjoja ja näytelmiä ja oli sillä alalla 1900-luvun alussa melko tunnettu.

Muotokuvat: Lempäälän kunnan maalauttamat muotokuvat merkittävistä luottamushenkilöistä ja viranhaltijoista Vuosien mittaan Lempäälän kunta maalautti useita muotokuvia kunnan silloisista päättäjistä. Kokoelma sisältää eri taiteilijoiden mielenkiintoisia toteutuksia, koska muotokuvan kohde sai itse valita muotokuvan tekijän. Missä tämä kokoelma sijaitsee nyt?

Kirjoittaja toivoisi Lempäälä-talon palvelukäytävälle taidetta. Kuva: Katariina Rannaste

Yksittäiset Lempäälän kunnan taidehankinnat: Vuosina 1971–1991 silloinen kunnanjohtaja Jussi Peltomäki hankki kunnalle useita, sanoisin kymmeniä tauluja Tampereen taiteilijaseuralta Taidekeskus Mältinrannasta. Sieltä sai edullisesti tasokkaita nuorten lupaavien taiteilijoiden töitä. Monet heistä ovat tulleet myöhemmin tunnetuiksi ja heidän työnsä halutuiksi. Ovatko nämä taulut nyt Lempäälän kunnan tiloissa Lempäälä-talossa?

Lempäälän kunnan pääovi: Sisustaessamme kotiamme, sisääntulo ja eteinen ovat tärkeimmät. Sisään astuessaan ja ensinäkemästään, tulija luo käsityksensä tilasta. Lempäälä-talon kunnan palvelukäytävä on hyvin teknisen näköinen, steriili ja hengetön. Sen pidemmälle kuntalainen ei sitten pääsekään, kun kaikki toiminta on lukkojen takana.

Voisiko palvelukäytävään lisätä ripauksen lempääläistä menneisyyttä ja olemassa olevaa taidetta? Kuntalaisena olisi mukavaa, jos voisi kokea tulevansa nimenomaan Lempäälän kuntaan. Palvelukäytävän ulko-ovihan on pääovi Lempäälään.

Kirjastossa on toteutettu upeita oivalluksia. Siellä on entisöitynä osa vanhasta arkistokaapista ja jo ensimmäisestä kunnantalosta, Nuijamäestä, kotoisin olevia vanhoja valtuuston tuoleja.

Kunnan taideteoksia näytteille: Kun nämä taide-esineet ovat jossakin säilytyksessä (toivottavasti), voisivatko kunnan kulttuurihenkilöt koota esimerkiksi Lempäälä-päivinä, syyskuun yhdeksäntenä, pienimuotoisia näyttelyitä näistä töistä esimerkiksi kirjastoon? Aiheita voisivat olla kunnan muotokuvat, Kaarlo Atran työt ja yksittäisistä taidehankinnoista omia kokonaisuuksia.

Nämä kaikki työt, joista tässä kirjoitan, on hankittu kunnan varoilla ja ne on tarkoitettu myös kuntalaisten nähtäviksi ja koettaviksi. Toivon, että saan nähdä vielä nämä työt!

Lea Jokela