Julkisuudessa kaikista äänekkäimmät ovat saaneet politiikan näyttämään varsin polarisoituneelta. Eri mielipiteet jaetaan kahteen joukkueeseen, meihin ja teihin. Mielipiteet ovat oikeita tai vääriä, jos et ole täysin oikeassa, olet väärässä. Ajattelumalli on kovin mustavalkoinen, vaikka suuri osa ihmisistä tai ajatuksista ei ole joko-tai, vaan jotain siltä väliltä. Monen asian voisi sijoittaa pikemminkin pitkälle janalle kuin jompaankumpaan kahdesta lohkosta.
Kommunikaatio on aina jossain määrin tulkintaa. Näin on paitsi sen vuoksi, että viestimme suurelta osin nonverbaalisesti, myös siksi, että meistä jokainen suhtautuu sanoihin, käsitteisiin ja ajatuksiin eri tavalla. Myös käyttämämme retoriikka on erilaista. Esimerkiksi ilmaus ”kiitos vain kovasti” saattaa olla yhdelle kohtelias, toiselle sarkastinen ja kolmannelle tavanomainen ilmaisu. Yhtä oikeaa objektiivista tulkintaa ei monessa asiassa ole olemassa.
Aina kun tulkitsemme toisen viestiä, joudumme ottamaan riskin väärinkäsityksestä. Tulkitsemme viestejä omista lähtökohdistamme, mikä voi johtaa siihen, että tulkitsemme toisen ilmaisua täysin eri tavalla, kuin mitä viestijä omasta mielestään on tarkoittanut. Sosiaalisessa mediassa on helppo vastata nopeasti viesteihin ja olettaa pahinta, mikä voi johtaa kärjistyksiin ja vastakkainasetteluun. Saatamme tulkita erilaiset tai vastakkaiset mielipiteet syytöksiksi, ja sitten pahastua viestistä, vaikka toisen tarkoitus olisi ollut vilpitön.
Kyky löytää yhdistäviä tekijöitä on jäänyt viime vuosina vastakkainasettelun alle. Jos ajattelee, että on vain yksi totuus, siitä poikkeavat mielipiteet saattavat aiheuttaa ärsytystä tai väheksyntää. Omaa tulkintaa saattaa herkästi pitää oikeana.
Aina kun ilmaisee itseään, ottaa riskin siitä, että joku toinen saattaa loukkaantua. Itsensä ilmaiseminen on ajattelemisen jatketta, minkä vuoksi itseilmaisua suojataan länsimaisissa yhteiskunnissa voimakkaasti. Jotkin ilmaisut loukkaavat useampia ihmisiä kuin toiset. Jotkin viestit tulkitaan universaalisti loukkaaviksi, koska ne ovat syvästi yhteisten sosiaalisten normiemme vastaisia. Oikeusjärjestyksemme suojaa sananvapautta, mutta loukkaantumiselta ei suojata. Sananvapauskaan ei ole ehdoton, vaan sananvapautta rajoittavat muun muassa rikoslain säännökset. Tälle järjestelmälle on omat hyvät perusteensa.
Sosiaaliset normit eivät aina ole yhdenmukaisia lakien ja asetusten kanssa. On olemassa tekoja ja toimintaa, joka voi olla lainmukaista, vaikka sitä ei pidettäisi asiallisena tai muuten hyväksyttävänä. Vastaavasti jotkin sellaiset teot, jotka ovat lainvastaisia, saattavat herättää meissä sympatiaa tai hyväksyntää inhimillisistä syistä. Julkisessa toiminnassa ja keskustelussa olisi paikallaan toimia niin, että noudattaa sekä sosiaalisia että juridisia normeja.
Voimme kukin ylläpitää hyvää julkista keskustelukulttuuria viestimällä asiallisesti, läpinäkyvästi ja lain kirjainta kunnioittaen. Kaikkea ei kannata tulkita kamalimmalla mahdollisimmalla tavalla ja myös omaan ensireaktioon viestistä voi olla hyvä suhtautua kriittisesti. Hyvä keskustelukulttuuri mahdollistaa sen, että useampi henkilö voi osallistua julkiseen keskusteluun ja sen, ettemme aiheuta tarpeetonta kurjuutta kanssaihmisillemme.
Totti Hämäläinen (kok.)
kunnanvaltuutettu, kunnanhallituksen jäsen
Lempäälä
