Suomessa hyväksyttiin vuonna 2010 terveydenhuoltolaki, jossa säädetään hoitoon pääsystä. Lain mukaan ensiapuun ja kiireelliseen hoitoon on päästävä heti asuinpaikasta riippumatta.
Tähän ei ole tullut muutosta hyvinvointialueita koskevan lain säätämisen yhteydessä. Kiireellisestä hoidosta ja päivystyksestä säädetään terveydenhuoltolain lisäksi päivystysasetuksessa.
Henkilö voi tarvita kiireellistä hoitoa monesta eri syystä, jolloin vamman, äkillisen sairauden, toimintakyvyn alenemisen tai pitkäaikaissairauden äkillisen muutoksen vuoksi hoidon antamista ei voida siirtää tilanteen vaikeutumatta. Hyvinvointialueen vastuulla on järjestää terveydenhuollon päivystyspalvelut sekä sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalipäivystys.
Pirkanmaan hyvinvointialueen aluevaltuutetut ovat kiinnittäneet huomiota jono- keskusteluun, joka on koskenut erityisesti kiireetöntä hoitoa. On hyvä, että Valvira on tarttunut asiaan, kuten aluevaltuutettu Jocka Träskbäck kolumnissaan (LVS 2.8.) kirjoitti. Valviran yksi tavoite on kiinnittää huomiota siihen, että pitkien jonojen lyhentämiseksi on löydettävä ratkaisuja nopeasti, jotta asiakkaat saavat tarvitsemansa hoidon ja kuntoutuksen ilman väsyttävän pitkää jonottamista.
Lain mukaan terveyskeskukseen on saatava puhelinyhteys välittömästi tai siellä on voitava käydä. Aika vastaanotolle on saatava kolmen arkipäivän kuluessa yhteydenotosta ja hoitoon on päästävä kolmessa kuukaudessa. Hammashoidossa tämä aika voidaan ylittää kolmella kuukaudella, jos potilaan terveys ei vaarannu. Erikoissairaanhoitoon pääsylle, hoitotarpeen arvioinnille ja hoitotoimenpiteille on laissa säädetty omat aikarajansa.
Jonot eivät syntyneet hyvinvointialuelakien säätämisen vuoksi eikä laissa olevien vikojen vuoksi.
Hyvinvointialueet ovat toimineet vasta reilun puoli vuotta, joten isoja jonojen purkamisia ei ole vielä ehditty tehdäkään ja kesäaikana on työntekijöistäkin ollut vajetta. Koronavuosien vaikutusta hoitojonojen kasvuun ei myöskään voi unohtaa.
Kun hyvinvointialuelait valmisteltiin ja hyväksyttiin, niin keskusteluissa todettiin, että laissa on kohtia, joita on kertyvän kokemuksen perusteella korjattava. Lain säätämistä kannatti eduskunnan enemmistö ja tiedämme, että nykylakia edeltänyt ehdotus kaatui eduskunnan valiokuntien käsittelyssä esille tulleisiin vikoihin.
Pääministeri Orpon johdolla kootussa hallitusohjelmassa on otettu huomioon hoitojonojen purkaminen ja siihen on osoitettu määrärahaakin. Tämä on hyvä tavoite ja toivottavasti toteuttamiseen löytyy hyvät keinot eivätkä jonot kasva uudelleen, kun ne saadaan purettua. Hyvinvointialueita koskevan lain säätämisenkin tavoitteena on toiminnan tehostaminen ja uusien toimintatapojen kehittäminen.
Jokainen aluevaltuutettu varmasti tekee parhaansa, jotta Pirkanmaalla päästään jonojen hallinnassa sekä terveys- että sosiaalipalveluissa lakien edellyttämälle tasolle.
Tuula Petäkoski-Hult (sd.)
Pirkanmaan aluevaltuutettu,
Hyvinvointialueen konserni- ja toimitilajaoston sekä
Hoito- ja hoivaeettisen neuvottelukunnan jäsen
