Pirkanmaalle voikin syntyä useita TE-palvelujen tuottaja-alueita – lähipalveluiden kohtalo halutaan turvata

Nyt ei ole enää itsestään selvää, että Pirkanmaalle syntyisi vain yksi TE-palvelujen tuottaja-alue, jonka isäntäkuntana olisi Tampere. Sastamalan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jari Andersson (vas.) kertoo, että Lounais-Pirkanmaalla on voimistunut ajatus oman tuottaja-alueen perustamisesta lähipalvelujen varmistamiseksi. SASKY Koulutuskuntayhtymän kuntayhtymäjohtaja Antti Lahti kehottaa jokaisen kunnan vastuunkantajia selvittämään suhteensa koulutusasioihin, jotka liittyvät olennaisina TE-palveluiden järjestämiseen. (Kuva: Matti Pulkkinen)
Nyt ei ole enää itsestään selvää, että Pirkanmaalle syntyisi vain yksi TE-palvelujen tuottaja-alue, jonka isäntäkuntana olisi Tampere. Sastamalan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jari Andersson (vas.) kertoo, että Lounais-Pirkanmaalla on voimistunut ajatus oman tuottaja-alueen perustamisesta lähipalvelujen varmistamiseksi. SASKY Koulutuskuntayhtymän kuntayhtymäjohtaja Antti Lahti kehottaa jokaisen kunnan vastuunkantajia selvittämään suhteensa koulutusasioihin, jotka liittyvät olennaisina TE-palveluiden järjestämiseen. Kuva: Matti Pulkkinen

Pirkanmaan 23 kuntaa ovat olleet rakentamassa yhteistä mallia, jossa kunnat järjestäisivät yhdessä työvoimapalvelut vuoden 2025 alusta lähtien. Lähtökohtana on ollut, että dynamokaupunki Tampere toimisi vastuu- eli isäntäkuntana, joka tuottaisi TE-palvelut maakunnan kaikille kunnille. Nyt Etelä-Pirkanmaalla ja Lounais-Pirkanmaalla ei niellä Tampereen aikeita esimerkiksi lautakunnan kokoonpanosta eikä palvelujen keskittämisestä keskuskaupunkiin.

Sastamalan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jari Andersson arvelee, ettei kaikissa Pirkanmaan 23 kunnassa ole perehdytty perusteellisesti kuntien uuteen tehtävään eli työvoimapalvelujen toteuttamiseen vuoden 2025 alusta lähtien.

– Tässä asiassa tulee kiire, sillä kuntien on sovittava yhteistoiminta-alueiden muodostamisesta sekä ilmoitettava siitä työ- ja elinkeinoministeriölle tämän vuoden lokakuun loppuun mennessä. Sen jälkeen asia on pirkanmaalaisen työ- ja elinkeinoministeri Arto Satosen (kok.) käsissä, Andersson herättelee.

Andersson teroittaa, että sote- ja pelastustoimen uudistuksen jälkeiset kunnat ovat nimenomaan elinvoimakuntia.

– Työvoimapalvelut jos mitkä vaikuttavat isosti kunkin kunnan elinvoimaan, Andersson ravistelee.

Sastamalan, Punkalaitumen, Hämeenkyrön, Ikaalisten, Parkanon sekä Kihniön edustajat kokoontuivat yhdessä viime viikolla keskustelemaan asemastaan täysin Tampere-vetoisten työllisyyspalvelujen järjestämisestä. Kuuden lounaispirkanmaalaisen kunnan työvoimamäärä täyttää 20 000 henkilön rajan, joten kuusikko voi halutessaan muodostaa oman alueen ja järjestää palvelut itse tai yhteistyössä vaikkapa Tampereen kanssa.

Andersson kertoo, että Lounais-Pirkanmaan kunnat ovat valmiita etenemään omalla vaihtoehdollaan, jos Tampere-vetoista mallia ei rukata niitä tyydyttävään asentoon.

– Kyse on siitä, että jokaisessa kunnassa on oltava TE-palvelut lähipalveluina ja niiden tulevaisuus on turvattava. Merkittävää on nimenomaan lähipalvelut siten, että jokaisella alueen kunnalla on mahdollisuus saada lain suoma mahdollisuus toimivallan siirto asianomaiseen kuntaan sekä oma henkilökunta henkilökuntaan liittyvine työnjohto-oikeuksineen, Andersson tarkentaa.

– Lisäksi lautakunta, joka vastaa TE-palveluiden järjestämisestä, herättää kysymyksiä. Uhkana on, että kyseinen lautakunta olisi Tampere-voittoinen. Miten lautakunnan paikkajako tehdään – Tampereen vai koko Pirkanmaan vaalituloksen mukaan, Andersson avaa.

 

Myös Etelä-Pirkanmaalla on syntynyt ristiaallokkoa Tampere-vetoista työvoimapalvelujen toteuttamismallia kohtaan.

Valkeakosken kaupunginhallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja Pekka Järvinen (SDP) kertoo, että työvoimapalvelujen järjestämisestä on kahdenlaista ilmaa. Järvinen suhtautuu kriittisesti nykymuotoistas Tampereen isäntäkuntamallia kohtaan.

– Valkeakosken kaupunginhallitus käsittelee asiaa 21. elokuuta, Järvinen kertoo.

Järvinen kuvaa historiallista uudistusta hypyksi tuntemattomaan.

– Kyseessä on sote- ja pelastustoimen uudistuksen jälkeen suurin uudistus, Järvinen toteaa.

– Meillä Valkeakoskella on Valkeakosken ammattiopisto, jonka näkisimme hyvin mielellämme muun muassa työvoima- ja muutosturvakoulutuksen järjestäjänä. Kokemuksemme ovat sellaiset, ettei Tampereelta ole tuotu kyseisiä koulutuksia tähänkään mennessä paikkakunnallemme, Järvinen sanoo.

 

SASKY Koulutuskuntayhtymän kuntayhtymäjohtaja Antti Lahti ymmärtää niin Etelä- kuin Lounais-Pirkanmaan huolet ja pelot nykymuotoista Tampereen isäntäkuntamallia kohtaan työvoimapalvelujen suunnitellussa.

Lahti viittaa Saskyn pitkäaikaiseen ja monipuoliseen yhteistyöhön kuntien ja yritysten kanssa. Hän näkee työvoimapalvelut nimenomaan lähipalveluina, jotta ne saavuttavat tehokkaasti oikean kohderyhmän ja potentiaaliset palveluiden käyttäjät.

– Käytännön arjessa kysymys on esimerkiksi täsmäkoulutuksista. Kannustan jokaisen kunnan vastuunkantajia ja päättäjiä selvittämään perusteellisesti työvoimapalveluun liittyvät koulutusasiat. Niitä on hyvin paljon, ja ne liittyvät suoraan kunkin kunnan elinvoimaan ja vetovoimaan, Lahti vetoaa.

Lahti kertoo, että Sasky on ollut jo pitkän aikaa aktiivisesti vuorovaikutuksessa kunnille siirtyvien työvoimapalvelujen tiimoilta niin satakuntalaisten, keskisuomalaisten kuin pirkanmaalaisten kuntien kanssa.

– Jokaisella kunnalla on aidosti intressi. Jos kunta hoitaa tehtävänsä ja vastuunsa huonosti, sille tulee taloudellisia sanktioita. Luonnollisesti asioiden hoitamattomuus kostautuu elinvoimattomuutena ja paikallisten yritysten vaikeutena saada ammattitaitoista henkilökuntaa, Lahti herättelee.

Lahti palauttaa ihmisten muistiin vuonna 2006 käynnistetyn kunta- ja palvelurakenneuudistuksen eli Paras-hankkeen. Hänen mielestään kyseinen uudistus on varoittava esimerkki siitä, miten lähipalveluina parhaiten toimivat palvelut rapautettiin, kun ne siirrettiin käyttäjistään pitkien matkojen päähän.

Lahti sanoo, että Sasky haluaa tehdä kaikkien toiminta-alueensa TE-alueiden kanssa hyvää ja konkreettista yhteistyötä.

– Sasky on lunnastanut ammatillisen koulutuksen osalta lupauksensa kouluttamisen suhteen jäsenkuntien ja Tampereen alueella, Lahti lisää.

 

Pirkanmaalainen työministeri Arto Satonen sanoo, että kunnille siirtyvissä työvoimapalveluissa on kyse hyvin tärkeästä tehtävästä.

– Sosiaali- ja terveyspalveluiden siirryttyä pois kunnilta työllisyyden hoidosta tulee yksi kuntien keskeisistä ja merkittävimmistä tehtävistä, Satonen kuvailee.

Satonen näkee, että työllisyydenhoito on keskeinen osa kuntien elinkeinopolitiikkaa.

– Siinä onnistuminen vaikuttaa suoraan kunkin kunnan elinvoimaan, Satonen teroittaa.

TE-palveluiden itsenäiseen järjestämiseen vaaditaan vähintään 20 000 henkilön työvoimapohja.

– Jos yhteisen alueen muodostaa useampi kunta, niiden tulee olla maantieteellisesti yhteydessä toisiinsa. Tämän kriteerin perusteella Pirkanmaalle voi syntyä yksi tai useampia alueita. Jos alueita syntyy useampia, niin ne voivat hoitaa yhteisesti joitakin tehtäviä, jos niin sopivat. Alueiden muodostaminen on lähtökohtaisesti kuntien asia, kun vaan kriteerit täyttyvät, Satonen painottaa.

 

Pirkanmaalainen kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kokoomus) pitää työllisyyspalveluiden siirtoa vuoden 2025 alussa kunnille merkittävänä hallinnollisena uudistuksena ja ponnistuksena.

– Sote- ja pelastuspalveluiden siirryttyä hyvinvointialueille työllisyyspalveluiden siirto korostaa kuntien uutta roolia sivistys- ja elinvoimakuntina. Muutos antaa mahdollisuuden parantaa sekä työnhakijoiden että työnantajien palveluita ja vahvistaa työllisyyttä niin sanotusti ruohonjuuritasolla, sillä kunnat ja alueet tuntevat hyvin oman työmarkkinoidensa tilanteen, Ikonen perustelee.

Ikonen muistuttaa, että rahoituksen osalta muutos vaikuttaa sekä kuntien menoihin että niiden tulomahdollisuuksiin.

– Ennen kaikkea muutos kannustaa hyvään työllisyydenhoitoon, Ikonen teroittaa.

 

Kuntaliiton elinvoimajohtaja Jarkko Huovinen kertoo, että kuntiin keväällä tehdyssä kyselyssä lähes 80 prosenttia vastaajista pitää TE-uudistusta parannuksena nykytilanteeseen.

– Uudistus antaa kunnille mahdollisuuden yhdistää uutena tehtävänä kuntiin tulevat TE-palvelut kunnissa jo tehtävään työllisyyden ja yrittäjyyden edistämiseen. Näin lisätään toimenpiteiden vaikuttavuutta, Huovinen uskoo.

Huovisen mukaan kuntien elinkeinotoimessa ja kuntaomisteisissa kehittämisyhtiöissä on vahva tuntemus yritysten tilanteesta, mikä osaltaan tukee työnhakijoiden palvelujen ohjautumista.

– Kuntien vahva yhteys ammatilliseen koulutukseen antaa edellytykset myös koulutuksen suuntaamiseen yritysten tarvetta vastaavasti, mikä osaltaan tukee työllistymistä, Huovinen lisää.

Huovinen sanoo, että työllisyyspalvelut on kunnille uusi tehtävä, ja siitä aiheutuvat lisäkustannukset kompensoidaan kunnille siirtymähetken tilanteen mukaan.

– Kun kuntien maksuosuus työttömyysturvamenoista riippuu pitkälle siitä, kuinka hyvin työllisyyden edistämisessä onnistutaan. Kunnissa suhtaudutaan tilanteeseen luottavaisesti. Koska tilanne on täysin uusi, on vaikutuksia syytä seurata ja niistä tehdä jatkossa mahdollisesti tarvittavia muutoksia. Tämä on tunnistettu esimerkiksi uudessa hallitusohjelmassa, Huovinen lisää.

 

Tampereen yliopiston kunnallispolitiikan professori Arto Haveri sanoo, että työllisyyspalveluiden siirto kunnille mahdollistaa tehokkaammat palvelut ja tuo ne lähemmäs asiakkaita.

– Tämä johtuu kahdesta asiasta. Ensiksikin kunnilla on hyvä tietämys paikallisista työmarkkinoista ja olosuhteista. Lisäksi kunnat voivat aiempaa paremmin kytkeä työllisyyspalvelut koulutus- ja elinkeinopalveluihin, Haveri tarkentaa.

Haverin mielestä työllisyyspalvelut voivat olla vahva osa kunnan elinvoimaa, ja siksi niihin kannattaa satsata.

 

Matti Pulkkinen