Vielä muutamia vuosia sitten sähköautoja näki liikenteessä harvakseltaan, ja mallejakin oli tarjolla vain muutamia. Nyt tilanne on täysin toinen. Energiateollisuus tiedotti keväällä, että ladattavien sähköautojen osuus ensirekisteröinneistä oli maaliskuussa jo yli 55 prosenttia. EU-asetusten mukaisesti valtateillä on oltava sähköautojen latauspisteitä 60 kilometrin välein. Supermarketit ja huoltoasemat ovatkin lähteneet innolla hankkimaan latauspisteitä pihoihinsa.
Sähköautojen hinnat ovat tulleet alas lisääntyneen kiinnostuksen myötä.
− Alle 30 000 euron sähköautoja alkaa löytyä useilta autovalmistajilta. Uskon, että autokanta uusiutuu nyt vauhdilla, sanoo projekti-insinööri Rami Kotilainen, joka on aikaisemmin työskennellyt myös energia-asiantuntijana.
Kotilainen pitää kehityssuuntaa hyvänä ja merkittävänä asiana ekologisuuden ja päästöjen vähentämisen kannalta.
− Liikenteellä on todella suuri merkitys kasvihuonekaasujen määrään, ja polttomoottorikäyttöisten autojen vähenemisellä on valtava ekologinen vaikutus. Toisaalta sähköautojen akkujen osalta tarvitaan vielä kehitystyötä. Tällä hetkellä akustot ovat auton pohjassa kiinni ja niiden vaihtaminen voi olla hyvin vaikeaa. Akkutekniikassa on siinäkin kuitenkin menty vauhdilla eteenpäin, ja uskon, että nämä ongelmat ratkeavat lähitulevaisuudessa.
Millainen sähköauto kannattaa hankkia?
Kotilaisen mukaan ennen auton ostamista on omia ajotarpeita tarkasteltava perusteellisesti. Jos autoa käyttää yleensä vain työmatkoihin, eikä matka ole yhteen suuntaan muutamia kymmeniä kilometrejä pidempi, ei tämä aseta sähköautolle vielä kovinkaan suuria haasteita.
− Silloin kannattaa pohtia, tarvitseeko todella sellaista sähköautoa, jonka toimintasäde on useita satoja kilometrejä. Satunnaisia Lapin matkoja varten voi aina vuokrata auton tai suunnitella matkalle tarvittavat latauskerrat, vaikka se lisääkin matka-aikaa muutamalla tunnilla. Tällainen voi olla järkevää, jos sähköautoa muuten käyttää arjessa vain lyhyillä matkoilla.
Sähköautojen latausjärjestelmän hankkimisessa on myös käytettävä harkintaa.
− Latausjärjestelmä on hyvä suunnitella kunnolla juuri omia tarpeita varten. Sitäkin kannattaa miettiä, miten latausjärjestelmä soveltuu tilanteeseen, jossa sähköautoa haluaakin vaihtaa.
Älykkäällä latausjärjestelmällä pystytään vaikuttamaan latauskustannuksiin. Latauspiste voi esimerkiksi hyödyntää yösähköä tai latauksen voi ajoittaa pörssisähkössä edullisille tunneille. Jos autoa voidaan ladata vaikkapa kymmenen tuntia kotipihassa työmatka-ajoa varten, ei latauspisteeltä silloin vaadita kovinkaan suurta sähkötehoa. Sähkötehojen hallinnan kannalta kannattaa panostaa hyvään suunnitteluun, jolloin vältytään kodin sähköjärjestelmän mahdolliselta ylikuormitukselta.
− Suomessa alkaa olla aika kattava sähköautojen latausverkosto, joten on hyvä miettiä, kuinka paljon autoa todellisuudessa tarvitsee ladata omassa pihassa nopeasti täyteen. Harvalla polttomoottoriauton käyttäjälläkään on omaa bensatankkia kotipihassa, Kotilainen hymyilee.
Kotilainen seuraa autoalan kehitystä myös tulevaisuudessa mielenkiinnolla. On mahdollista, että tulevan 50 vuoden aikana sähköautojen ohi kiilaavat polttokennoa käyttävät vetyautot, joissa auton käytöstä ei synny lainkaan hiilidioksidia. Vetyautoissa ei myöskään tarvita yhtä paljon harvinaisia mineraaleja, kuten litiumia, ja niiden kantama on sähköautoja pidempi. Tällä hetkellä Suomessa vetyautoja on vain muutama, mutta hurjimpien ennusteiden mukaan niiden määrä lisääntyy tulevina vuosikymmeninä jopa kymmeniin tuhansiin.
− Toistaiseksi hidasteena on se, ettei vetyautoille ole rakennettua infraa. Toisin sanoen latauspisteitä ei ole yleisessä käytössä. Uskon kuitenkin, että vetyinfra vielä tulee, kunhan kysyntä alkaa lisääntyä.
Annika Eronen
