Olisiko nyt lopulta sopiva aika aloittaa hallinnon sopeutustoimet Lempäälässä? Viime vuonna moni esitti, että kunnan pitäisi reagoida nopeasti muuttuneeseen tilanteeseen. Ihmeteltiin, että miten kunnalla on varaa pitää edelleen isoa hallinto-organisaatiota, kun puolet toiminnasta siirtyy hyvinvointialueelle ja kunnan verotulot romahtavat.
Vuoden vaihteen tienoilla kunnanjohtaja Heidi Rämö toivoi työrauhaa, mikä tarkoitti, että älkää kuntalaiset puuttuko asioihin, joita ette ymmärrä. Ja että mennään tämä vuosi entiseen malliin. No ei menty: päälliköitä ja muuta väkeä on tänäkin vuonna palkattu lisää.
Kaikki, jotka tietävät jotain organisaatioiden kehittämisestä, odottavat nyt kunnan toimintojen kunnollista perkaamista ja niiden tehostamista, mikä tarkoittaa myös muutosneuvotteluja. Taloudellinen tilanne muuttuu koko ajan vaikeammaksi, eikä entiseen leppoisaan meininkiin ole enää paluuta.
Kunnan talousjohtaja Kari Auvinen on esittänyt tylyjä lukuja, mihin suuntaan ollaan menossa, ellei sopeutustoimiin ryhdytä. Hän ei näköjään virkamiehenä halunnut nimetä kovin konkreettisista toimia, mutta toivottavasti poliittiset päättäjät tietävät mitä tehdä.
Vaihtoehtoja on kolme: lisätään tuloja veronkorotusten ja palvelumaksujen muodossa, otetaan lisää velkaa tai sopeutetaan kulut sille tasolle, mihin meillä on varaa. Kuntalaisena ja veronmaksajana en hyväksy kahta ensimmäistä, sillä en halua olla rahoittamassa tehotonta toimintaa.
Onneksi Lempäälän kunta järjestää meille myös puheenaiheita. Juuri kun olemme kyllästyneet naureskelemaan korkeille ja vinoon asennetuille penkeille, pukkaa jo uutta projektia. Valtio myönsi avustusta 55.000 euroa opasteisiin, jotta emme eksyisi täällä metropolissa. Paikalliset tosin tuntevat keskustan kuin omat taskunsa, eikä täällä turisteja juuri kulje. Sitä paitsi viitat ovat niin näkymättömiä, että niiden löytäminen on vaikeampaa kuin opastetun kohteen.
Jalankulku ja pyöräily eivät keskustassa helpotu opastuksilla, vaan pitäisi tehdä jotain ahtaille liikkumisväylille. Valtion avustuksen olisi voinut laittaa pesämunaksi tärkeämpiin kohteisiin. Esimerkiksi kevyen liikenteen väylä Valkeakoskentien sillalla ja jatko Tredulle asti kaipaisivat kohennusta. Tai jos halutaan tarjota liikkujille virkistystä, kannattaisi panostaa kanavan varteen. Se vaatisi yhteistyötä väyläviraston kanssa, mutta eiköhän joku lukuisista päälliköistämme ehtisi käynnistämään sitä hanketta.
Tiedättekö muuten yhtään paikkakuntaa Suomessa, jossa kanavan seutua on hyödynnetty yhtä huonosti kuin Lempäälässä? Rapistuva kanavanvartijan talo kertoo kuntamme asenteesta kaiken. Täällä panostetaan vain kivikylään.
Lopuksi seurakunta-asiaa. Olen jo pitkään ihmetellyt seurakunnan tapahtumailmoituksia, joissa sanotaan, että tilaisuuteen on vapaa pääsy. Sitten todetaan, että ohjelma maksaa esimerkiksi 10 euroa. Tiukka katse edellyttää, että ostat ohjelman.
Sopeutustoimiin ilman viivettä!
(eikä viipettä, kuten nykyään sanotaan)
