Hyvinvointialueiden aloitettua toimintansa kunnat voivat keskittyä sivistyksen, yhdyskuntarakentamisen ja vapaa-ajan tehtäviinsä. Näiden lisäksi kunnat kilpailevat erityisesti elinvoimatekijöillään. Siis sillä, miten ne tukevat kunnassa toimivien yhteisöjen ja yhdistysten aktiivisuutta. Tästä syystä Lempääläänkin on perustettu eriytyinen yhteisölautakunta.
Tämän lautakunnan pitäisi tunnistaa ne tarpeet ja tavat, joilla yhteisöllisyyttä tuetaan. Hallintosääntö määrittelee nimenomaan yhteisölautakunnan yhteisöavustuksista päättäväksi elimeksi.
Onko lautakunta uusista avustuskategorioista 9. elokuuta päättäessään ollut tietoinen, että sen päättämiin avustuslajeihin ei sisälly yhdistystaloavustuksia?
Lempäälä on ollut näissä asioissa hyvin edistyksellinen. On suunnilleen 40 vuotta siitä, kun silloinen talousjohtaja Reijo Fredriksson – valtuuston hyvin ymmärtäessä asian – loi kuntaan sekä omatoimirahan että yhdistystaloavustukset. Molemmat avustusmuodot olivat kuntakentässä edistyksellisiä ja ovat toimineet kuntalaisten hyväksi. Ne ovat olleet osa Lempäälän yhteisövoimaa.
Yhdistykset ja yhteisöt tarvitsevat fyysiset tilansa, joissa lempääläiset kokoontuvat, harrastavat ja juhlivat. Ja kuten kunta omista kiinteistöistään hyvin tietää, niiden käytöstä ja ylläpidosta koituu kustannuksia. Lämmitys, energia, vesi- ja jätehuolto ovat kalliita. Täyskatteisilla maksuilla talojen käyttö vähenee eikä tilojen kunnosta tai talojen varustelusta pystytä huolehtimaan kuten tähän asti.
Yhdistystaloavustukset ovat olleet kunnan taloudessa pieni, 12 000 euroa vuonna 2023, mutta taloille tarpeellinen tuki korjausinvestointien toteuttamiseksi. Suomen Kotiseutuliiton tai ELY-keskuksen avustukset kulttuurihistoriallisille rakennuksille eivät ole toistuvia eivätkä vastaa siihen, mitä Lempäälässä tarvitaan.
Uumoilemme, että asiassa olisi mahdollisesti kaksikin väärinkäsitystä. Toinen saattaa olla se, että seuraintalot olisivat vain yhdistysten jäsenten käytössä. Todellisuudessa kaikki tähän asti yhdistystaloavustusta saaneet talot ovat kuntalaisten laajassa käytössä. Sen näkee jo tämän lehden ilmoitussivuilta ja järjestöpalstalta. Taloissa (Manttaalitalo, Nuorisoseurantalo, Lempäälän työväentalo ja Kuljun työväentalo) harrastetaan, pidetään perhejuhlia ja erilaisia kokouksia, järjestetään myyjäisiä, kursseja sekä kerhoja.
Toinen väärinkäsityksen mahdollisuus on avoimesti sanoen se, että kyseessä olisi piilotettu tuki poliittisille järjestöille. Avustuksen ehdot ovat kuitenkin varmistaneet, että raha käytetään kiinteistöön. Ei siis poliittiseen toimintaan.
Se, että taloilla on historiansa, ei ole talojen vika. Tämä mahdollinen väärinkäsitys ei päde siksikään, että Manttaalitalosta huolta pitävä MTK Lempäälä ei ole poliittinen toimija kuten ei myöskään Nuoriseurantalon ylläpitäjä. Työväentalot ovat puolestaan osa työväenliikkeen sivistyshistoriaa.
Kuinkahan tarkasti päätöstä valmisteltaessa on perehdytty siihen, ketkä näitä seuraintaloja käyttävät? Me allekirjoittaneet katsomme, että nimenomaan seuraintalot edistävät suuresti kunnan yhteisöllisyyttä ja elinvoimaa. Luotamme siihen, että kunta palauttaa yhdistystaloavustukset repertuaariinsa. Viimeinen sana on valtuustolla, joka voi halutessaan asian korjata.
MTK Lempäälä
Lempäälän Nuorisoseura
Kuljun työväenyhdistys
Lempäälän työväenyhdistys
