Merellä on syyskuussa kylmä, tietävät Narvan Kyläpanimon yrittäjät Maija Huttunen ja Sara Valli. He olivat juuri rantautuneet Merikarvialla Krookan vierasvenesatamaan ja tilanneet paikallisessa gastropubissa lämmikkeeksi kuumaa juotavaa, kun puhelin soi. Huttunen vastasi Vesilahden yrittäjien puheenjohtaja Ari Hellsténin soittoon. Kun Hellstén sai varmistuksen, että myös Valli on kuulosalla, hän ilmoitti Kyläpanimon yrittäjien tulleen valituksi Vesilahden vuoden yrittäjiksi.
Puhelu lämmitti totin lailla.
– Erityisen hyvältä tuntui, että tunnustus tuli toisilta vesilahtelaisyrityksiltä. Tuli olo, että meidät ja tekemisemme on huomattu, Maija Huttunen kertaa ja Sara Valli nyökyttelee vieressä.
Narvan Kyläpanimon on perustettu vuonna 2017, mutta yrittäjät kuvailevat sen olleen vielä ammattimainen harrastus. Toden teolla toiminta lähti liikkeelle kun yrittäjät ostivat vanhan Narvan osuusmeijerin kiinteistön, johon he siirsivät panimonsa ja avasivat kyläbistron viime vuonna. Koronavuodet hidastivat kehitystä, mutta viime vuonna bistron myötä yrityksen liikevaihto tuplaantui yli 232 000 euroon.
Toisaalta myös yrityksen tulos meni 37 000 euroa pakkaselle. Siihenkin on luonnollinen selitys.
– Kun yrityksemme liikevaihto pyöri sadassatuhannessa, ei tällaista meijerin jätti-investointia yhdessä vuodessa kateta, Huttunen sanoo.
Panimoinvestointiin yritys sai EU:n Leader-rahoitusta. Kohde oli ilmeisen hyvä, sillä Leader-ryhmä Kantri antoi yritykselle tunnustuksen Vuoden 2022 hankkeena.
Valli kertoo, että investointeja tarvitaan edelleen jatkuvasti, mutta yrittäjät työstävät tilaa hartiapankilla. He eivät ole nostaneet edes palkkaa yrityksestään, palkkarahat on käytetty vierastyövoiman palkkaamiseen. Tällä hetkellä yritys työllistää yrittäjien lisäksi täysipäiväisesti noin kaksi henkilöä, sekä muutamia osa-aikaisia. Vilkas kesäsesonki vaatii noin 15 hengen henkilöstön.
– Onhan tämä kallis harrastus, mutta haluamme tehdä tästä omannäköistä juttuamme. Meillä oli visio tehdä tästä historiallisesta kiinteistöstä jälleen kylän kohtaamispaikka. Tuntuu hienolta, että meidät on otettu näin hyvin osaksi yhteisöä. Me haluamme osaltamme tehdä Narvan ja Vesilahden yhteisöä eläväksi, Valli kuvaa.
Panimoyrittäjät tekevät pitkää päivää paitsi Narvan bistropanimolla, myös toisessa yrityksessä. Huttunen on myös merigeologi ja Valli kulttuurihistorian ammattilainen, mikä työllistää heitä erilaisissa kartoitustöissä ja kulttuurihistoriallisissa selvityksissä. Huttunen toimii yrittäjänä vedenalaista tutkimusta tekevässä Nordic Maritime Groupissa. Monialainen yrittäjyys mahdollistaa narvalaisen unelman rakentamisen kestävästi.
Syyskuussa bistrossa vietettiin viikon verran hiljaiseloa, kun kesäsesonki päättyi. Lokakuussa bistro aukeaa jälleen yleisölle perjantaisin ja lauantaisin. Olutta pannaan tasaisesti ympäri vuoden, minkä vuoksi kesällä tekeminen kasautuu. Työnjako yrittäjillä on panimossa muovautunut osaamisen ja intohimojen mukaan. Huttunen kantaa päävastuun oluen tuotannosta ja tekniikasta. Hän kiteyttää työnsä ongelmanratkojaksi, geenit on kuulemma isältä perittyjä.
– Kyllä minut Patentti-Pentin tyttäreksi tunnistetaan. Jos joku väittää, ettei yrittäjän uralla välillä epäusko iske, sanoisin, että silloin valehtelee. Kyllä niitä epäuskon hetkiä tulee, mutta yrittäjyyttä on se, että niinäkin hetkinä jaksaa uskoa ja selättää ongelmat.
Valli keskittyy enemmän bistron vetämiseen ja markkinointiin, mutta työnjako ei ole tarkkaa. Kaikkeen tartutaan nopeasti ja mitä ei osata, se opetellaan.
– Kun on tämmöinen ylivilkas luonne, onhan tämä välillä melko häröilyä, Valli nauraa.
Pienpanimobuumi näkyy käsityöläisoluiden valikoimien kasvussa myös kauppojen hyllyillä. Kilpailu on kovaa ja panimoita on paitsi syntynyt, myös kuollut. Narvan Kyläpanimo uskoo kasvuun. Suurpanimon statusta he eivät tavoittelekaan, mutta toiminnan kannattavuus edellyttää tuotannon lisäystä käsityöläispanimon mittaluokassa.
Kuluva vuosi on ensimmäinen uudella, suuremmalla kalustolla meijerin tiloissa. Huttunen arvioi tänä vuonna päästävän noin 40 000 litran tuotantoon. Pikkuhiljaa tavoite on saada vuosituotanto noin 75 000 litraan. Määrää enemmän yrittäjät tavoittelevat laatua ja elämystä. Bulkilla ei pärjää Vesilahdessa sen paremmin oluella kuin bistrotarjoilussakaan. Laatu on tärkeämpää.
Tulevaisuus näyttää hyvältä ja yrittäjät uskovat vakaasti toiminnan myös kantavan pitkässä juoksussa taloudellisesti. Vierasryhmät kaukaakin ovat löytäneet panimon ja kesäsesongin hiljentyessä paikallinen kylän väki on tullut ”omaan olohuoneeseensa”. Juuri sitä Valli ja Huttunen haluavat. He ovat esimerkiksi rakentamassa bistron edustalle Naarvanjoen rantaan laituria. Sekin tulee kuulemma koko kylän yhteiskäyttöön.
Taloudellisesti panimoyrittäjillä on konkreettinenkin haave.
– Jos saisimme työntekijöidemme lisäksi myös Saran yrityksen palkkalistoille, silloin meillä menee hyvin, Maija Huttunen nauraa.
Kohtuulliselta kuulostava toive lienee tekemistä vaille valmis. Perjantaina yrittäjät ripustivat työvaatteet naulaan normaalia aiemmin, kun he menivät palkittavaksi ja juhlistamaan uutta titteliään Vesilahden yrittäjien vuosijuhlaan.
Vesilahden vuoden yrittäjät kautta aikain
2023 Sara Valli ja Maija Huttunen, Narvan Kyläpanimo
2022 Mikko Miikkulainen, Metsätyö Miikkulainen Oy
2021 Ira Hellsten, Haltijan Tila
2020 Lea Paananen-Riikonen, Vesilahden Tip-Top
2019 Jarmo Jaakkola, Jaakkola Saha ja Höylä Ky
2018 Pekka Hoikkanen, Sähkö- Hoikkanen Oy
2017 Teemu Murto, Narva Rauta ja Maatalous Oy
2016 Pasi Mäkelä, Doranova Oy
2015 Kimmo Alho ja Vesa Alho, Koneistus Veljekset Alho Oy
2014 Tuomo Paavilainen, T:mi Tuomo Paavilainen
2013 Anssi Saarinen, Maatalouskonehuolto Anssi Saarinen ky
2012 Eino Stenvik, Eino Stenvik Ky
2011 Seppo Ussa, Ussan Autokorjaamo
2010 Merja ja Ilkka Heinonen, Merja Heinonen Ky, Pizzeria Makasiini
2009 Markku Mäki, LVI-Pirkka Oy
2008 Markku Nuora, Jouko Rintala, Vesilahden Liikenne Ky
2007 Raimo Vastamaa, Metsäkoneurakointi Vastamaa Oy
2006 Anneli ja Ingmar Viitanen, Pitopalvelu Päivärinne
2005 Eino ja Anna Paavilainen, Vesilahden Kalliomurske
2004 Markku ja Raija Ala-Orvola, Maatilamatkailu
2003 Raimo ja Hannu Viikari, Kuljetusliike Viikari Oy
2002Matti Vesto, Vestokone Oy
2001 Ari Arvela, Taksi- ja tilausliikenne Ari Arvela
2000 Juha Nuutero, Nuuteron Mehiläistarhat
1999 Eija ja Pertti Sorri, Hukianhovi
1998 Pentti Järvenpää, Mittarihuolto P. Järvenpää Ky
1997 Ilpo Kuparinen, Crane-Video Oy
1996 Anja Haliseva, Anja Haliseva Ky
1995 Kimmo Hjelt, Rakennusliike K.Hjelt Ky
1994 Sirkka ja Antti Kinnari, Kinnarin lomamökit
1993 Heikki Seppälä, Sep-Metall Ky
1992 Yrjö Punkari, Narvasoft
1991 Mauri Murto, Narvan RautaMaatalous Oy
1990 Olavi Haliseva, Vesilahden Kuljetus Oy
1989 Antti Söyrinki
1988 Maatalouspaja Oy
1987 Aimo Martikainen Ky
1986 Sirkka ja Juhani Kiuru
1985 Kanerva-Rakenne
1984 Kuljetusliikenne Viikari Ky
1983 Jukka Niemi, K-kauppa
1982 Kalevi Haliseva, Halsmet Oy
Artikkelia muutettu 16.10. Lisätty listasta puuttuneet Vuoden yrittäjät
