Kun yläkouluikäisen pojan koulupöydän laatikkoon on kätketty vahvoja lääkkeitä ja partakoneen teriä, on katastrofi lähellä. Poika tiesi tarkkaan, millaisella cocktaililla lopettaisi kiusaamisensa. Elämänlangan katkaiseminen tuntui ainoalta ratkaisulta.
Koulukiusaaminen on ikuisuusongelma. Nykyisin siitä puhutaan avoimemmin ja ilmiöön pyritään puuttumaan. Moniammatillinen yhteistyö, Kiva-koulut, Versot, Sopu-mallit ja satsaukset oppilashuollon resursseihin ovat tärkeitä. Ongelmaa ne eivät ole poistaneet.
Suurimmat otsikot nuorten pahoinvoinnista synnyttävät tällä hetkellä ruuhkat mielenterveyspalveluihin ja jengirikollisuus. Ne ovat kirkuvan punaisia hälytysmerkkejä siitä, että yhteiskunnassa on jotain pielessä. Lasten ja nuorten, meidän tulevaisuutemme olo ei ole turvattu. Näiden ääri-ilmiöiden takana kouluissamme esiintyy edelleen kiusaamista. Se ei ole pilailevaa läpän heittoa, vaan henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Koulukiusaamisen alla käsitellään ilmiöitä, jotka työelämässä täyttäisivät rikosnimikkeet pahoinpitelystä syrjimiseen. Entä koulussa? No, pojat nyt ovat poikia.
Yle julkaisi laajan selvityksen kiusaamisesta. Selvitys pohjautui yläkoululaisille tehtyyn kouluterveyskyselyyn. Selvitys osoitti, että suurin osa koululaisistamme on tyytyväisiä, eikä heitä kiusata tai eivät ole kokeneet kiusaamista. Kaikki ei silti ole hyvin. Keskimäärin noin kolmasosa yläkouluikäisistä on joko osallistunut kiusaamiseen tai tullut kiusatuksi. Kolmasosa!
Tutkimus avasi myös virhekäsityksiä siitä, missä kiusaamista eniten tapahtuu. Paljon puhutaan suurten kaupunkien jättikouluista, usein syyttävä sormi kohdistuu myös monikielisiin kouluihin. Valtakunnallisesti parhaiten menestyivät Kokkola, Vaasa ja Tuusula. Esimerkiksi Vantaallakin vertailuluku oli alle 30 prosenttia. Pirkanmaalla huonoiten menestyi Lempäälä 37,4 prosentin kiusaamiskokemusluvullaan. Häntäpäästä lukien toiselle sijalle Pirkanmaalla tuli Kangasala (34,2) kolmanneksi Ylöjärvi (34,0). Tampereella päästiin alle valtakunnallisen keskiarvon 30,8 prosentin tuloksella.
Listauksessa ei ollut mukana pieniä kuntia, joiden vastaajamäärät jäivät alle 500 oppilaan. Viitteitä pienten kuntien ongelmista antaa THL:n kysely vuodelta 2019, jolloin Vesilahti sai arveluttavan kunnian olla 15:nneksi kiusatuin kunta Suomessa. Tuolloin kysely tehtiin 8- ja 9-luokkalaisille. Silloin kysyttiin, kuinka moni on tullut kiusatuksi viikoittain. Joka kymmenes oli!
Koulukiusaaminen on laaja ja monitahoinen ongelma, johon ei ole helppoa tai yksinkertaista ratkaisua. Keskustelupalstoilla ongelma lakaistaan helposti maton alle poistamalla joko kännykät kouluista tai lopettamalla vapaa kasvatus. Oikea vastaus on sekä laajempi että yksinkertaisempi. Kaikkia keinoja tarvitaan koko yhteiskunnan mitalla.
Se yksinkertaisempi on yksilön kokoinen. Jokainen koululainen tarvitsee ystävän, joka kulkee rinnalla joka ikinen päivä. Meistä jokainen voi vaikuttaa asiaan katsomalla ympärille ja varmistaa, ettei kukaan jää yksin.
Tekstin alussa mainittu poika löysi ystävän. Hän ei päättänyt päiviään. Se oli elämäni tärkein ratkaisu, kiitos ystävä.
