Vainajan toivomusten mukainen: Uskonnottomien hautajaisten järjestämistapa on vapaamuotoinen ja yksilöllinen

Ei ristejä. Ristimäen hautausmaalla Lempäälässä on erillinen tunnukseton hauta-alue. Siellä on yksi hautakivi. Kuva: Erkki Koivisto

 

Toista miljoonaa suomalaista elää elämäänsä kuulumatta uskontokuntiin. Elämän aikanaan päättyessä omaisten saattaa olla vaikea tietää, miten toimia: miten läheinen itse olisi halunnut hautajaisensa järjestettävän? Sen varmistamiseksi oman tahtonsa siviilihautajaisista voi ilmaista elinluovutustestamentin tapaan kirjallisesti tai suullisesti hautaustestamentissa.

Myös kirkkoon kuulumattomat vainajat haudataan useimmiten seurakunnan ylläpitämälle hautausmaalle. Seurakunnalla tai seurakuntayhtymällä on velvollisuus tarjota tunnukseton hauta-alue oman alueensa kuntalaiselle.

Esimerkiksi Vapaa-ajattelijoilla on kokonaan tunnuksettomia hautausmaita. Sijainniltaan lähimpiä uskontokuntiin sitoutumattomia, pääosin Vapaa-ajattelijain liiton jäsenyhdistysten ylläpitämiä hautausmaita on muun muassa Forssassa ja Jyväskylässä.

 

Lähtökohtana koko hautajaistapahtuman järjestämisessä on vainajan eläessään laatima hautaustestamentti, jossa kerrotaan esimerkiksi hautaustapa ja muistotilaisuuden sisältö. Kuva: siviilihautajaiset.fi

 

Kirkkoon kuulumattoman ihmisen hautajaiset eivät välttämättä poikkea kovin paljon kirkollisin menoin suoritetuista hautajaisista. Omaisten suru on yhteistä. Suurin ero näkyy lähinnä siinä, että uskonnottoman vainajan hautajaisjärjestelyt jäähyväis-, saatto- ja muistotilaisuuksineen ovat uskonnollisiin rituaaleihin sidottuihin hautajaisiin verrattuna vapaamuotoisempia.

Lähtökohtaisesti uskonnottoman hautajaisiin ei kuulu uskonnollisia rituaaleja kuten siunausta, rukoilua tai uskonnollista musiikkia, ei uskonnollisia symboleja kuten ristejä tai alttaritauluja eikä tietenkään kirkollisia tiloja.

Vainajaa voidaan kunnioittaa siunaustilaisuuden sijaan jossakin muualla kuin kirkossa tai kappelissa pidetyssä tilaisuudessa. Papin tilalla voi olla joku toinen puhuja. Hautaustoimisto usein osaa auttaa puhujan etsinnässä, ellei lähipiiristä tai suvusta löydy sopivaa henkilöä.

 

Ristimäen hautausmaa-alueen metsähautausmaan muistolaatat ovat luonnonkivissä. Kuva: Erkki Koivisto

 

Kristilliseen seurakuntaan kuulumaton voidaan kuitenkin siunata hautaan, jos omaiset sitä pyytävät ja pappi toteaa, että kirkolliseen hautaan siunaamiseen on perusteita. Siunausta ei toimiteta, jos vainaja on eläessään ilmaissut, ettei hän halua kristillistä hautausta. Hautaan siunaaminen on samanlainen kuin kirkkoon kuuluvan siunaus. Siunauskappeli voidaan vuokrata myös muiden kirkkokuntien tai uskonnottomien hautaustilaisuuteen.

Usein kirkkoon kuulumattoman hautaus ei poikkea tilaisuuden osalta muuten kuin kappelista perittävän vuokran osalta.

Uskonnottoman vainajan hautajaiset koostuvat usein jäähyväis-, saatto- ja muistotilaisuudesta tai niiden yhdistelmästä, johon usein liittyy myös vainajan hautaaminen.

Saattotilaisuudessa on perinteisesti muistettu vainajaa kukkatervehdyksin muistisanojen kera ja kuultu tilaisuuteen sopivaa musiikkia, usein vainajan lempimusiikkia.

 

Muistotilaisuus voidaan viettää vainajan ystävien ja sukulaisten kesken samaan tapaan kuin kirkkoon kuuluvan vainajan hautajaisissa. Vainajan elämänkaarta voidaan koota muistopuheineen. Estyneet voivat lähettää tilaisuuteen osanottona suruadressin. Tilaisuuksista voi tehdä vainajan näköiset esimerkiksi musiikin, kukkien, koristelun tai puheiden avulla – aivan kuten kirkollisissakin hautajaisissa.

Tarkoituksena on saada kokonaisvaltainen kuva vainajan elämästä ja tukea mukana olijoita surussa. Tapana on tarjota osanottajille tilaisuuden kuluessa kahvit ja ruokaa, joka auttaa jaksamaan surussa ja keventää tunnelmaa.

Uskonnottomat hautajaiset voidaan järjestää myös vaatimattomasti ilman puheita ja juhlamenoja.