Juha Kuisma itsenäisyyspäivänä: Suomi tarvitsee uutta yhteiskuntafilosofiaa

Lempäälän itsenäisyyspäivän juhlassa puheen pitäneen lempääläläisen tietokirjailija Juha Kuisman mukaan Ukraina taistelee koko Euroopan puolesta ostaen rauhanaikaa muulle Euroopalle.

− Jokainen kaatunut ukrainalainen vähentää mahdollisuutta myöhempiin uhreihin Venäjän muissa läntisissä rajamaissa. Siksi talvisodanaikaista ruotsalaista sanontaa muuntaen: Ukrainan asia on meidän asiamme.

 

Kuisma uumoilee, että kun sota joskus jäätynee paikoilleen, Venäjä oletettavasti nostaa sotilaallista aktiivisuutta Itämerellä ja siirtää sotilaallista voimaa pohjoisille rajoilleen.

− Kiristyvässä tilanteessa Nato antaa suojaa, mutta suomalaisten itsensä on vastattava Suomen turvaamisesta sekä sotilaallisesti että kaikenlaisten kriisien varalta.

Resilienssi, kriisinkestävyyden ja muuntojoustavuuden merkityksessä, on Kuisman mukaan itsenäisyyden kannalta yhtä suuri asia kuin oma maanpuolustus ja Nato-jäsenyys. Kun Suomen merikuljetustuonti ja -vienti katkeaisi, välityskykyinen rautatie ja suora valtatie Narvikiin on Kuisman mukaan paljon tärkeämpi kuin tunnin junat.

− Suomesta pitää olla suojattu maayhteys Atlantille, sanoi Kuisma mainiten muina pahan päivän skenaarioina Suomesta länteen johtavien tietoliikenneyhteyksien katkaisun sekä valtakunnallisen sähköverkon kaatumisen ja tietoisen lamaannuttamisen.

 

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa muuttaa Kuisman mukaansa pysyvästi paitsi Eurooppaa myös Suomea ja erityisesti Suomen maaseutua. Avainsana on resilienssi eli kriisinkestävyys, jonka tiimoilta Suomi tarvitsee Kuisman mukaan uutta yhteiskuntafilosofiaa.

Kuisman mukaan uusiutuviin luonnonvaroihin perustuva, hajautettu järjestelmä, mikä on yhtä kuin maaseutu, kylien Suomi, on vastaus maailmankriiseihin ja ulkoa tulevaan ilkeyteen.

− Vain maaseudun uusiutuvilla luonnonvaroilla voimme turvata vuosikausia kestävien kriisien aikaisen kansallisen toimintakyvyn. Resilienssi näkökulma nostetaan kehittämisen kärkitavoitteisiin, Kuisma uskoo.

− Talokohtainen aurinkoenergia, paikallinen sähköntuotanto, liikennebiokaasu, hake ja polttopuu sekä maahan kaivettu sähkö- ja kuituverkko ovat tällaista paikallisesti tuotettua resilienssiä. Lempäälässä tämän kehityksen elementtejä ovat LEMENE ja Vesilahdella biokaasu.

 

Vuoden Lempo Juha Raunio: Suomelle ei ole uhkaa näkyvissä

Lempäälän vuoden Lempo Juha Raunio muistutti puheessaan Suomen 106. syntymäpäivänä Virta-kampuksella, että ne ajat, jolloin itsenäisyyttä pidettiin ikuisesti pysyvänä itseisarvona, ovat ikävä kyllä takana.

Osa kriiseistä ja konflikteista on hyvinkin lähellä Suomea. Viime viikkojen toimet itärajalla ja itärajan täyssulku askarruttavat ja herättävät Raunion mukaan kysymyksiä, mitä suuri naapurimaamme suunnittelee ja hautoo.

Vaikka kaikkeen täytyy olla valmis, Suomen itsenäisyydelle ei Raunion mukaan ole konkreettista uhkaa näkyvissä.

− Silti on hyvä teroittaa ja palautta mieliin jalkaväen kenraali Adolf Ehrnroothin tutut sinivalkoiset sanat: ”Suomi on hyvä maa. Tämä on paras paikka meille suomalaisille. Suomi on puolustamisen arvoinen maa.”.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?