Lempäälä satsannut kiitettävästi liikuntapuitteisiin

Joulukuun alun arki-ilta Hakkarissa. Huippukuntoisella hiihtoladulla kiertää parin kilometrin lenkkiä arviolta puolensataa erivauhtista vipeltäjää. Sulassa sovussa, hitaammatkin vallan mainiosti baanoille sopien.

Tenniskentän montussa uutukainen tekojää on koonnut kymmenkunta lämmäilijää kaukaloon ja looran ulkopuolella vähintäänkin samankokoinen pikkunaskalien sakki ottaa ensituntumaa luistelemisen hienoon maailmaan.

Liikuntahallille kokoontuu lentopalloilijoita, salissa poikettaessa näkee, kuinka Lempo-Volleyn miehet hiovat hikipäässä kuvioitaan tulevia kärkipelejä varten. Alahallissa punttimaisteri Teemu Roinisen valvovan silmän alla voimaharjoittelee tällä kertaa niin sanottujen tavisten innokas ryhmä. Liikuntahallin yläsalissa rautaa vääntää äkkisilmäykseltä katsoen ihan tavallisia kunnostaan huolehtivia kuntalaisia.

 

Lempäälän kunnassa on viime vuosina satsattu liikuntapuitteisiin suorastaan kiitettävällä määrällä ja laadulla. Jalkapalloilijat saivat kauan odotetun ja todella tarpeeseen tulleen toisen tekonurmikenttänsä Hakkariin. Halkolaan on nousemassa kaiken kansan liikuntapuisto, josta toivottavasti tulee tykätty ja käytetty. Ideaparkin pohjoispäästä kesällä ostettu entinen padelhalli kohenee kovalla vauhdilla uudeksi sisäpeliareenaksi, jota varmasti käytetään myös muussa kuin liikuntakäytössä. Ideaparkin pohjoispäähän maan alle rakentuu hartaasti odotettu uimahalli, jossa tämän hetken tiedon mukaan ensi joulukuussa uidaan.

Toiveiden tynnyri liikuntaväellä on laidaton. Aina pitäisi olla enemmän, laadukkaampia ja toisella tavalla toteutettuja liikuntapuitteita. Kunnallispoliitikko Ville Hämäläinen totesi facebookin ”Lempäälän Kuntapolitiikka”-palstalla humoristisesti, että liikuntapaikka-asioissa pitäisi tehdä sote-uudistuksen tapainen muutos ja viedä päätöksenteko isommalle alueelle, kun kaikista kunnan tekemistä päätöksistä pääosin kritisoidaan ja kansankielellä sanotusti urputetaan.

 

Toki kritiikkiin on perusteltua aihetta. Erityisesti harmillista on, että viimevuosien aikana tehdyt liikuntasalit esimerkiksi Kanavan koululle ja Virta-kampukselle jäivät pieniksi sekä koululiikunnan että eritoten iltakäytön näkökulmasta katsottuna.

Sosiaalinen media on paikka, missä sana on suhteellisen vapaa, mutta harmillista on, jos faktavirheitä tuodaan esiin totuutena.

Lempääläisestä liikuntaelämästä aika ajoin keskustellaan kipakastikin. Uskomatonta, mutta totta, että osa jopa päätöksentekijöistä perustaa näkökantansa joillain sosiaalisen median foorumeilla esitettyjen mutu-näkökulmien pohjalle. Some-keskustelut aika usein perustuvat ”mustatuntuu” -mietteisiin tai erittäin usein yhden lajin hyvin kapeakatseisiin näkökulmiin.

 

Kansa pitää saada liikkeelle. Tämän faktan on oivaltanut ihan jokainen omilla aivoillaan ajatteleva ihminen. Kun ollaan huolestuneita Pisa-tutkimuksen romahtaneista tuloksista koulumaailmassa, yhtä huolestuneita pitää olla kansalaisten fyysisen kunnon romahtamisesta.

Yhteiskunta antaa pääsääntöisesti liikkumiselle puitteet. Seurat, yritykset ja ihan yksityiset kansalaiset hoitavat saleilla, kentillä ja baanoilla liikuttamisen. Lempäälässä liikuntatarjontaa täydentävät yksityiset liikuntatilat ja -yrittäjät, joilta löytyy hyvä kattaus tiloja ja myös laatuluokan liikuttamistarjontaa.

Lempäälän kunnalle siis pitää antaa liikuntapolitiikasta ainakin hyvä, jollei peräti kiitettävä arvosana tässä ja nyt. Liikkumiseen ei tarvita välttämättä rakennettua tilaa tai puitetta. Lempäälä on täynnä teitä, polkuja ja reittejä, joihin voi mennä tallustelemaan ja nauttimaan luonnosta ja liikkeestä.