Millainen uusivuosi on tulossa Pirkanmaalle? Marina Erhola, Jenni Pöllänen, Pirkko Ahonen, Matti Repo ja Päivi Nurminen katsovat vuoteen 2024

Itse suhtaudun hyvin luottavaisesti Pirkanmaan kykyyn ja tahtoon tehdä sellainen uudistus, joka on kestävä toiminnallisesti ja taloudellisesti. Meidän tehtävämme on myös vähentää turvattomuuden ja huolen tuntemuksia alueen väestössä yhdessä muiden toimijoiden kanssa.
– Itse suhtaudun hyvin luottavaisesti Pirkanmaan kykyyn ja tahtoon tehdä sellainen uudistus, joka on kestävä toiminnallisesti ja taloudellisesti. Meidän tehtävämme on myös vähentää turvattomuuden ja huolen tuntemuksia alueen väestössä yhdessä muiden toimijoiden kanssa, Pirhan hyvinvointialuejohtaja Marina Erhola sanoo. (Kuva: Rami Marjamäki)

Siirrymme kolmen päivän kuluttua uuteen vuoteen. Millainen alkava vuosi 2024 on eri tahoilla Pirkanmaalla? Mitä pirkanmaalaiset tekijät odottavat ja toivovat? Mikä heitä huolettaa? Mikä tuottaa iloa? Hyvinvointialuejohtaja Marina Erhola, toimitusjohtajat Jenni Pöllänen ja Pirkko Ahonen, piispa Matti Repo sekä seutujohtaja Päivi Nurminen pohtivat tulevaa.

Pirkanmaan hyvinvointialueen hyvinvointialuejohtaja Marina Erhola odottaa alkavalta vuodelta Pirhan toiminnan vakiintumisen alkamista ja toisaalta tänä vuonna tehtyjen palvelujärjestelmää koskevien muutosten etenemistä. Hänen mukaansa vuosi 2023, joka oli toiminnan ensimmäinen vuosi, jää historiaan hyvin vaiherikkaana ja työläänä ajanjaksona.

– Henkilöstö on osallistunut kiitettävästi vaikeiden ja uusien asioiden suunnitteluun. Samalla he ovat joutuneet sietämään epävarmuutta ja toimimattomia tukijärjestelmiä. Strategian mukaiset henkilöstön tukitoimet etenevät vaiheittain, ja toimintakulttuuria pyritään myös kehittämään toivottuun suuntaan. Erhola muistuttaa, että organisaatio hakee vielä pitkään tahtotilaa.

– Vaikka muutokset etenevät systemaattisesti, kestää vielä monta vuotta, kunnes hyvinvointialue palvelee väestöä tarkoituksenmukaisella tavalla yhdenvertaisesti. Alueen väestön tietämys uudesta järjestelmästä kasvaa vaiheittain, ja jatkuvan palautteen kautta kehitämme kokonaisuutta toivottuun suuntaan.

Erhola korostaa, että Pirhan, kuten muidenkin hyvinvointialueiden, alkuvuosien talouden haasteet ovat merkittäviä.

– Vähitellen rahoituksen ja lainsäädännön edellyttämien palveluiden täytyy kohdata toisensa paremmin. Henkilöstöpulaa, joka on yleiseurooppalainen ilmiö alalla, yritetään ratkaista. On kuitenkin ilmeistä, että henkilöstön saatavuusongelmat jatkuvat vielä usean vuoden ajan.

Erhola tiedostaa, että Pirhan ensimmäisen vuoden aikana, erityisesti muutoksiin liittyen, on alueen väestöllä ollut paljon huolia ja pelkojakin.

– Näitä huolia yritämme hälventää. Alueen median rooli on tässä kokonaisuudessa myös merkittävä. Itse suhtaudun hyvin luottavaisesti Pirkanmaan kykyyn ja tahtoon tehdä sellainen uudistus, joka on kestävä toiminnallisesti ja taloudellisesti. Meidän tehtävämme on myös vähentää turvattomuuden ja huolen tuntemuksia alueen väestössä yhdessä muiden toimijoiden kanssa.

– Huoli lisää fyysistä ja psyykkistä sairastavuutta. Toivon edelleen jatkuvaa vuorovaikutusta alueen väestön kanssa. Vaikeista ja kipeistäkin asioista voi ja pitää käydä ratkaisuhakuista dialogia. Me kaikki yhdessä olemme Pirkanmaan hyvinvointialue.

Uusia jäseniä ja yhteistyötä

Pirkanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Jenni Pöllänen odottaa tapaavansa yrittäjiä entistä useammin tulevana vuonna.

– Toivon, että pääsemme yhdessä vaikuttamaan yrittäjille tärkeisiin asioihin niin paikallisesti kuin alueellisestikin.

– Ensi vuoden toiveeni liittyvät yrittämisen toimintaedellytysten parantumiseen. Olemme eläneet jo pitkään tilanteessa, jossa tulevaisuus on ollut hyvin sumuinen, ja monet eri haasteet ovat koetelleet yrittäjän arkea. Yritysten määrä Pirkanmaalla kasvaa. Myös meidän jäsenmäärämme on ollut jo useamman kuukauden kasvu-uralla.

Pöllänen muistuttaa, että globaalit ongelmat näkyvät myös paikallisessa arjessa. Yrittäjillä on ollut useita haastavia vuosia, eivätkä viime kuukaudet ole olleet helppoja.

– Useat yrittäjät nostavat keskusteluissa esiin jaksamiseen ja hyvinvointiin liittyviä asioita. Haluamme tukea yrittäjien hyvinvointia, ja miettiä, miten me järjestönä kuljemme yrittäjien rinnalla entistä paremmin kunkin yrityksen elinkaaren aikana. Omistajanvaihdoshankkeemme on myös tärkeässä roolissa, jotta lisäämme tietoisuutta nuorille sekä kaikille, jotka miettivät yrittäjyyttä.

Pöllänen kertoo, että Pirkanmaan yrittäjien jäsenmäärä on ollut laskusuunnassa pitkän aikaa, mutta iloksi suunta on vihdoin kääntymässä ylöspäin.

– Meillä on ollut jo useiden kuukausien ajan kasvava jäsenmäärä. Erityisesti nuoria kiinnostaa yrittäjien toiminta. Joinain kuukausina jo lähes kolmasosa uusista jäsenistä on ollut nimenomaan nuoria yrittäjiä.

Pölläsen mielestä yrittäjäjärjestö onnistuu toiminnassaan vaan tekemällä vahvaa yhteistyötä.

– Yhteistyötä on tärkeä vahvistaa myös ensi vuonna. Olemme yhdessä enemmän; mitä enemmän löydämme arvojemme mukaisesti ja rohkeasti uudistuen keinoja parantaa yrittäjien toimintaedellytyksiä Pirkanmaalla, sitä parempia olemme. Olemme vahva yrittäjien yhteisö.

Pölläsen mielestä vaikuttamisen näkökulmasta hallitusohjelma on erinomainen askel kohti yrittäjämyönteisyyttä.

– Nyt on tärkeää varmistaa, että suunnitellut toimenpiteet saadaan käytäntöön. Vaikutamme myös aktiivisesti TE-uudistukseen, jotta varmistamme toimivat elinkeinopalvelut yrittäjille ympäri Pirkanmaata.

Taloudellinen tilanne vakaaksi

Pirkanmaalla, Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla toimivan Aito Säästöpankin toimitusjohtaja Pirkko Ahonen toivoo, että niin globaali kuin Suomenkin taloustilanne vakautuisi, ja että se lähtisi kohti parempaa. – Uskon, että korkojen laskuindikaatiot ovat totta, ja että ne perustuvat myös inflaation vakaantumiseen, jolloin talouden elpyminen olisi myös pysyvämpää. Molemmilla on siis merkittävä taloutta elvyttävä vaikutus. Ne lisäävät lisäksi kuluttajien luottamusta.

Millaisia olisivat synkät pilvet?

– Mikäli korot eivät laskisikaan, ja inflaatiota ei saataisi pysymään kurissa, ne vaikuttaisivat niin yrityksien investointihalukkuuteen, kassavarojen riittävyyteen, yleiseen kulutukseen pienentävästi sekä asuntomarkkinoiden elpymättömyyteen. Lisäksi asiakkaiden talousvaikeudet lisääntyisivät – tämä on mielestäni suurin uhkakuva. Talousvaikeuksilla on myös suuri yhteiskunnallinen vaikutus esimerkiksi mielenterveysongelmien lisääntymiseen ja syrjäytymiseen.

– Onneksemme palkansaajien tilannetta helpottaa aiempaa suuremmat palkankorotukset sekä hallituksen kaavailemat ansiotulonverotuksen kevennykset.  Myös työeläkkeitä on tarkistettu selvästi ylöspäin.

Pankkimaailmassa on ilonkin aiheita.

– Uskon, että ensi vuodesta on tulossa päättyvää vuotta parempi asuntokauppavuosi niin Tampereen alueella kuin koko Suomessa. Myös asuntojen hintojen lasku on tulossa päätökseensä. Säästöpankkiryhmän ennuste povaa vanhojen asuntojen hintojen nousevan ensi vuonna keskimäärin kaksi prosenttia.

Ahosen mukaan haastavat ajat ovat saaneet ihmiset kiinnostumaan entistä enemmän säästämisestä, sijoittamisesta ja ylipäätään oman taloutensa pitkän aikavälin suunnittelusta.

Seurakunnat edistävät hyvinvointia

– Toivon Tampereen hiippakunnan seurakuntiin luottamusta tulevaisuuteen sekä halua vaikuttaa siihen. Monilla paikkakunnilla on huolta yhteiskunnallisten palvelujen säilymisestä, ja seurakuntiin kohdistetaan odotuksia. Toivon, että seurakunnat ja kunnat voivat tehdä yhteistyötä paikkakunnan ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi tavoilla, jotka ovat niille ominaisia. Omassa työssäni toivon voivani tukea seurakuntia niiden tehtävässä, piispa Matti Repo sanoo.

Repo muistuttaa, että kirkko voi elää kaikenlaisten pilvien alla.

– Synkkinäkin aikoina luotamme Jumalaan, ja hoidamme oman tehtävämme. Toivon seurakuntien päättäjille ja vastuunkantajille rohkeutta katsoa pilvien taakse ja nähdä valoa, vaikka edessä olisi taloudellisia haasteita tai rakenteellisia muutoksia. Toivon myös erilaisten vastakkainasettelujen lieventymistä ja keskinäisen sovun ja yhteenkuuluvuuden vahvistumista.

Repo korostaa, että jokainen kulunut vuosi on kiitoksen aihe, ja jokainen alkava vuosi julistaa Jumalan uskollisuutta.

– Päättymässä olevan vuoden aikana on alettu nähdä uusia hengellisen heräämisen merkkejä varsinkin nuorten miesten keskuudessa. Moni nuori aikuinen on uudella tavalla kiinnostunut kristillisen uskon sisällöstä ja sen merkityksestä. Odotan ja toivon, että tämä kehitys jatkuu alkavana vuonna.

Seututyö voimistuu

Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän seutujohtaja Päivi Nurminen iloitsee hyvästä yhteistyöstä, ja hän toivoo sen jatkumista. Kuntayhtymässä ovat Tampere, Kangasala, Lempäälä, Vesilahti, Pirkkala, Nokia, Ylöjärvi ja Orivesi.

– Yhteistyö on menestymisen kivijalka. Odotan Vehreä metropolimme -strategian aktiivista jalkautumista ja syvää valtion MAL-sopimuskumppanuutta. Toivon myös näkeväni kestävää kehitystä edistäviä päätöksiä sekä tekoja ilmaston ja luonnon puolesta ja eriytymistä vastaan.

– Työskentelemme seututoimistossa sen eteen, että kaupunkiseudun kasvuvoima säilyy, väestö lisääntyy ja työllisyys kantaa. Se on paras lääke talouden pilvien poistamiseen. Toivon myös positiivisten toimien ja myönteisyyden esilläpitoa huolien ja haasteiden vastapainoksi.

Nurminen iloitsee, että Tampereen ja sen naapureiden ainutlaatuinen seutuyhteistyö tulee täysi-ikäiseksi vuonna 2024.

– Koko toimistomme väellä on intoa kuin vasta-aikuistuneella. Alamme valmistella seudullista sini-viherstrategiaa, joka korostaa seudun järviluontoa ja viherverkkoja. Uskon sen tuovan iloa ja hyvinvointia myös asukkaille. Syksyllä ratkeaa myös raitiotien laajeneminen seudulliseksi, ja jo alkuvuodesta vauhdittuu kansallinen raidereformi. Molemmat vievät seudun kehitystä isoin askelin eteenpäin.

MATTI PULKKINEN