Ilotulitteet sisältävät kemikaaleja ja metalleja, joilla saadaan aikaan ilotulitteiden väriloisto. Sinkoutuessaan ilmaan kemikaaleista ja metalleista muodostuu pienhiukkasia, jotka heikentävät ilmanlaatua uudenvuodenyönä erityisesti, jos on tyyntä ja pakkasta. Tuulisella säällä ilmansaasteet laimenevat nopeammin.
Ilotulitteiden savut eivät ole hyväksi terveydelle, joten niitä kannattaa mahdollisuuksien mukaan välttää. Astmaa, muita kroonisia keuhkosairauksia tai sepelvaltimotautia sairastavien sekä pienten lasten kannattaakin katsoa ilotulituksia etäältä.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) arvioi, että suomalaiset ampuvat vuodenvaihteessa taivaalle satojatuhansia kiloja ilotulitteita. Kappalemäärissä se tarkoittaa miljoonia yksittäisiä ilotulitteita.
– Ilotulitteet sisältävät aina ruutia, joka koostuu rikistä, hiilestä ja kaliumnitraatista. Lisäksi ilotulitteissa käytetään usein muun muassa kuparia ja strontiumia, sanoo tiedotteessa Tukesin ylitarkastaja Jonas Sjelvgren.
Ilotulitteen väriefektit syntyvät kemikaaleista. Punaista väriä saadaan strontiumista tai litiumista, vihreää bariumista, violettia strontiumia ja kuparia sekoittamalla, oranssia kalsiumista, keltaista natriumista, sinistä kuparista, hopeaa alumiinista, titaanista tai magnesiumista.
Ilotulitteista aiheutuvia haittoja voi vähentää ampumalla ilotulitteita syrjäisillä ja aukeilla paikoilla ja vain sallittuina aikoina uudenvuodenaattona kello 18–02.
Monena päivänä jatkuva paukuttelu on sekä kiellettyä että vastuutonta. Esimerkiksi koirien omistajille on tosi hankalaa, jos paukuttelua on useampana päivinä yllättäviin aikoihin, jolloin ei tiedä varoa ulkona liikkumista aran lemmikin kanssa. Koirat karkailevat helposti pelästyttyään yllättävää pauketta ja saattavat aiheuttaa vaaraa myös liikenteessä.
–Käyttöohjeet kannattaa lukea huolella ja tarkistaa niistä etukäteen myös suojaetäisyydet. Ilotulitteen ampujan on käytettävä suojalaseja ja niitä suositellaan myös ilotulituksen katsojille, Sjelvgren muistuttaa.
