Sähkön myynnistä on tullut nykypäivän markkinavoimien temmellyskenttä. Aiheen kirjoitukseeni herätti uutinen kuinka norjalainen sähkönmyyjä virheellisellä myynnillä käynnisti lyhytkestoisen niin sanotun ”ilmaisen sähkön” kulutusjuhlan Suomessa.
Pörssisähkön myynti on hyvä esimerkki nykyistä mentaliteettia ”kaikki rahoiksi ja nopeasti”. Kuluttajan patistaminen kyttäämään ”ilmaisen ämpärin” hengessä edullisen sähkön saatavuutta menee asia jo yli ymmärryksen. Suomi pohjoisessa ilmastossa ei voi toimia sähkön suhteen kuin mikäkin banaanitasavalta tuotannon vaihteluista riippuvaisen sähkönjakelun varassa.
Uutisoinneissa halvasta ja ilmaisesta sähköstä puhuminen sivuuttaa lisäksi suuren joukon kuluttajia, jotka hätäpäissä kalliisiin määräaikaisiin ajettuina yrittävät selvitä edelleen kalliin sähkölaskun kanssa. Nykyistä sähkön hintakehitystä kuvaa hyvin Oulun yliopiston emeritusprofessori Juhani Iivarin kirjoitus Uusi Suomi 6.10. 2022 Pyhät sähkömarkkinat – Kun ahneuden piru iski Pohjoismaiden sähköpörssiin.
Suomen liittymistä vuonna 1998 pohjoismaiseen Nordpooliin todistettiin muun muassa lupauksilla edullisemman sähkön saannilla. Vuonna 2011 Nordpool kasvoi lukuisalla määrällä Euroopan valtioita, kun Saksa oli ilmoittanut vuonna 2023 sulkevansa kaikki ydinvoimalansa samalla ahneuden piru oli lopulta saanut vallan.
Nyt nuo sähkön yhteismarkkinat kasvaneen kysynnän vuoksi nostavat sähkön hintaa myös Suomessa kun Saksassa Venäjän kaasun varaan lasketun energiauudistuksen kohtalona oli epäonnistua. Kuten aamulehden kirjoituksessa taannoin todettiin, Suomen sähkönsaannin varmuus riippuu kolmesta tekijästä: Tuulivoiman ja Olkiluoto kolmosen toimivuudesta sekä ulkoa tuotetun sähkön saatavuudesta.
Omavaraisuus on kuitenkin heikentynyt ollessamme yhteiseurooppalaisen sähköpoolin jäsen. Esimerkiksi tuulivoiman osalta vähätuulisina päivinä kalliimman tariffin avulla pörssisähkön kuluttajat ohjataan säätelemään sähkönkulutustaan, jotta turvattaisiin tuotantokapasiteetti sekä asetetut ilmastotavoitteet.
Sähkön tuotantokustannukset eivät juurikaan selitä kohonneita hintoja vaan kaiken perussyynä piilee juuri tuo sähkön yhteismarkkinamekanismi, jossa hyötyjinä sähköä myyvät, Fortumin kautta myös valtio ja häviäjinä kotimaassamme kuluttajat. Kallistuneista sähkösopimuksista hyötyy myös valtio lisääntyvänä verotulona arvonlisäveroineen. Sähkö yhteiskunnan perustarpeena ei pitäisi olla nykyisenlaisen markkinaehtoisen rahastusmekaniikan välineenä vaan lainsäädännön kautta kuluttajasuojauksen alaisena hyödykkeenä, kuluttajalle luotettavasti toimitettuna ja asianmukaisesti hinnoiteltuna.
Tietysti hintakaton ohi sähköä myytäisiin edelleen muualle sen minkä kerkiäisi. Toimivan länsimaisen yhteiskunnan perusedellytys on vakaat sähkömarkkinat. Valtiovallan tehtävä olisi puuttua asioihin silloin kun markkinavoimat tekevät ylilyöntejä.
Erkki Honkasalo
Lempäälä
