Miten tunnistaa väärennetty turvallisuusvaroitus – asiantuntija antaa vinkkejä

Uudet säädökset antavat matkapuhelinoperaattoreille velvollisuuden ja paremmat mahdollisuudet torjua huijausviestejä. Kuva: LVS-arkisto

DNA:n petostentorjuntapäällikkö Ilkka Tuomisen mukaan viime vuoden aikana määrällisesti eniten tehtiin väärennettyjä turvallisuusvaroituksia. Myös potentiaalisen uhrin perheenjäseniä käytetään surutta hyväksi. Tilanne on kuitenkin muuttunut paremmaksi operaattoreiden saatua lokakuussa käyttöön keskitetyn järjestelmän, jonka avulla huijauspuheluita voidaan tunnistaa aikaisempaa varmemmin. Vuoden 2024 alussa määräykset alkavat vaikuttaa myös tekstiviestiliikenteen suodattamiseen, mikä helpottaa huijausyritysten torjumista.

Asiantuntijat ovat varoitelleet suomalaisia tietoturvariskeistä sekä muista turvallisuuteen liittyvistä huolista viime kuukausina. Tätä hyödyntävät myös verkkorikolliset. DNA:n petostentorjuntapäällikkö Ilkka Tuominen kertoo tiedotteessa, että viime vuonna lisääntyivät erityisesti huijaukset, joissa tavalla tai toisella liikutaan turvallisuusteemassa.

– Erilaisista huijauksista varoitellaan paljon, ja valitettavasti huijaritkin käyttävät tätä samaa menetelmää. On esimerkiksi tapauksia, joissa asiakas saa pankin kaltaiselta lähettäjältä tiedon, että hänen turvallisuutensa on vaarantunut ja rahat pitäisi saada siirrettyä turvaan. Koska huijauksista on varoiteltu paljon, suomalaiset tarttuvat herkemmin tällaisiin huijausyrityksiin. Se on huijareidenkin piirissä havaittu toimivaksi taktiikaksi, Tuominen toteaa.

Myös potentiaalisen uhrin perheenjäseniä käytetään aiempaa useammin hyväksi.

– Valitettavan yleisiä ovat myös tekstiviestihuijaukset, joissa esiinnytään lähisukulaisena ja kerrotaan puhelimen rikkoutumisesta sekä uudesta liittymästä. Näissä tavoitteena on herättää vastaanottajan myötätunto, sillä huijausyritykset vastaanotetaan tasapainottelemalla järjen ja tunteen välillä. Huijari saattaa yrittää esiintyä esimerkiksi “tyttärenä” ja sitä kautta herättää vastaanottajassa tunteen, että viestiin pitää reagoida nopeasti.

 

Miten huijauksen sitten voi tunnistaa? Koska huijarit yrittävät nyt vedota nimenomaan tunteisiin ja saada kiireessä ihmisen toimimaan nopeasti ja impulsiivisesti, Tuominen kehottaa ennen pulssia nostattavaan viestiin vastaamista laittamaan hetkeksi puhelimen alas.

– Näissä tilanteissa pitäisi saada maltti mukaan tilanteeseen. Kannattaa ihan aluksi laskea vaikkapa perinteisesti kymmeneen, jolloin pahin alkushokki menee ohi. Lähde purkamaan tilannetta rauhallisesti pala kerrallaan. Jos tilanne epäilyttää, kysy neuvoa kaverilta. Arvioi aina myös sitä, mistä viesti tai yhteydenotto tulee. Arvioi esimerkiksi sitä onko nettiosoitteen muoto sellainen, jota pankki tai paketin lähettäjä käyttäisi. Tai jos esimerkiksi saat viestin, että lähisukulaisen liittymä on puhelimen rikkoutumisen vuoksi vaihtunut, kokeile ihan aluksi soittaa lähisukulaisen ”vanhaan” numeroon. Eli siihen, mikä löytyy valmiiksi yhteystiedoistasi. Jos numero hälyttää, liittymä ei ole vaihtunut ja viestin lähettäjä on huijari”, Tuominen ohjeistaa.

– Koska nyt ollaan myös erityisen herkillä turvallisuusasioiden suhteen, huijausviesti saattaa sisältää niin räikeän valheen turvallisuusriskistä, että käyttäjä klikkaa linkkejä ennen kuin on lukenut viestin ajatuksella loppuun. On tärkeää tunnistaa se oma pikainen tunnereaktio, pysyä rauhallisena ja ottaa hetkeksi etäisyyttä asiaan. Kannattaa myös tarvittaessa kysyä neuvoa tilanteen ulkopuoliselta luotettavalta henkilöltä.

Tällä hetkellä Suomeen kohdistetaan todella paljon huijausyrityksiä, mistä kertoo muun muassa se, että DNA esti viime vuoden aikana 10 miljoonaa huijaussoittoa.

Traficom antoi vuoden 2022 keväällä operaattoreille velvoitteen suitsia suomalaisesta numerosta tulevia huijaussoittoja. Määräysten mobiilinumeroita koskeva osuus otettiin käyttöön lokakuun alussa. Tämä antoi operaattoreille uusia työkaluja auttaa suomalaisia säästymään huijauksilta.

– Huijauspuhelujen määrä vaihtelee kuukausittain, ja esimerkiksi viime lokakuussa pysäytettiin yli 2,6 miljoonaa huijauspuhelua, Tuominen toteaa.

Huijarit käyttävät puhelujen lisäksi myös runsaasti tekstiviestihuijauksia. Tuomisen mukaan myös näitä päästään jatkossa suitsimaan paremmin. Valitettavasti myös eri kanavien yhdistelmiä esiintyy. Samaa keksittyä “turvallisuusriskiä” käsittelevä puhelu ja tekstiviesti eivät siis vahvista tapahtunutta, vaan ovat saman huijaritahon lähestymisyrityksiä.

– Traficomin määräysmuutokset selkeyttävät pelikenttää ja rajoittavat huijareiden mahdollisuuksia. Vuoden 2024 alussa määräykset alkavat vaikuttaa myös tekstiviestiliikenteen suodattamiseen. Nyt meillä on entistä paremmat mahdollisuudet auttaa asiakkaitamme, vaikkemme valitettavasti kaikkia huijausyrityksiä pystykään estämään. Jokaisen on siis syytä pysyä valppaana ja pitää huolta omasta tietoturvastaan, Tuominen sanoo.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?