Monin tavoin merkittävä vähennys

Kun veronmaksaja pohtii remontoimista tai palveluiden ostamista kotiin, kotitalousvähennyksenä takaisin saatavat eurot voivat olla ratkaiseva luku. Yhteiskunnallisia vaikutuksia on vaikeampi laskea, mutta nekin ovat merkittävät.

Veronmaksajain Keskusliitto ry:n pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkolan mukaan kotitalousvähennyksellä on ollut iso merkitys kokonaisen toimialan eli yksityisten kotihoivapalveluiden syntyyn ja kasvuun. Osansa kehityksessä on tietysti ollut väestön vanhenemisellakin. Kuva: Susanna Viljanen

Vuosittain jo puoli miljoonaa veronmaksajaa saa kotitalousvähennystä. Tuorein tilasto on vuodelta 2022, jolloin kotitalousvähennystä tehtiin yhteensä 500 miljoonaa euroa. Keskimäärin vähennyksen määrä on siis ollut tuhat euroa per saaja.

Veronmaksajain Keskusliitto ry:n pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola kertoo, että vuonna 2001 käyttöön otettua kotitalousvähennystä saavien veronmaksajien joukko on koko ajan kasvanut.

– Kotitalousvähennystä saavien määrä on kasvanut joka vuosi paitsi silloin, kun vähennystä on leikattu eli vuosina 2012 ja 2020. Tämä kertoo, että myös vähennyksen euromäärä ratkaisee, Kirkko-Jaakkola sanoo.

– Vähän yli 500 000 kotitalousvähennyksen saajaa on uusi ennätys. Kyseessä on merkittävä joukko veronmaksajia ja merkittävä summa.

Vuosi 2022 oli ensimmäinen, jolloin kotona tehtävän kotitalous-, hoiva- ja hoitotyön maksuista sai korotetun eli 60 prosentin vähennyksen ja maksimivähennys niistä oli 3500 euroa vuodessa. Tämä näkyy tilastoissa näiden palveluiden osuuden kasvuna. Kotitaloustyön sekä hoito- ja hoivapalveluiden osuus hyvitetyistä euroista oli yhteensä vähän yli viidennes.

Euromääräisesti suurin osa eli 77 prosenttia vähennyksistä liittyi kodin tai vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustyöhön. Kun mukaan lasketaan öljylämmityksestä luopumiseen liittyvistä töistä saadut vähennykset, lähes 80 prosenttia jaetusta 500 miljoonasta on liittynyt kodin remontteihin ja huoltoon.

Yksittäisen veronmaksajan elämässä kotitalousvähennyksellä voi olla todella suuri merkitys. Kirkko-Jaakkola uskoo, että vähennys on esimerkiksi parantanut asumisen laatua. Kun kotia ei enää remontoida itse tai pimeästi, korjaustyöt tulevat tehtyä ammattimaisemmin.

– Kuluttajansuoja on merkittävästi parantunut. Kun palvelu ostetaan virallista tietä, työn lopputuloksesta kannetaan vastuu.

Kotitalousvähennyksen turvin yhä useampi vanhus voi hankkia kotiin hoivaa tai teettää esteettömyysremontin, jonka turvin kotona asuminen voi jatkua. Kun apua on saatavilla kotiin pienemmin kustannuksin, väestö pystyy asumaan kotona pidempään. Siitä syntyy yhteiskunnalle todella merkittävää säästöä.

Ekonomisti toteaakin, että vaikka vähennyksellä kevennetään veroja 500 miljoonalla eurolla, suuri osa rahasta palaa eri tavoin takaisin valtion kassaan.

– Kun ostetaan markkinaehtoista työtä ja työllistetään ihmisiä, osa kotitalousvähennyksestä palaa takaisin tuloverona. Nettovaikutus on toki kysymysmerkki. On mahdotonta laskea täsmälleen, mikä on kotitalousvähennyksen todellinen kustannus julkiselle sektorille.

Jos tarvitsee apua kaupassa käymiseen, siitäkin voi saada kotitalousvähennystä.
Kuva: Helppy Oy

Kotitalousvähennys luotiin alkujaan aseeksi harmaata taloutta vastaan. Kirkko-Jaakkolan arvion mukaan tämä tavoite on toteutunut hyvin.

– Summia on vaikea arvioida, mutta kun katsoo, miten paljon vähennystä on haettu, on selvää, että se on vähentänyt ilman kuittia tehtyä työtä. Vuosituhannen vaihteessa harmaa talous oli rakennusalalla suuri ongelma. Kotitalousvähennyksen ansiosta yksityiset ihmiset teettävät rakennus- ja korjaustyöt yhä useammin virallisesti, kun verojen kiertäminen ei olekaan enää niin kannattavaa.

Kirkko-Jaakkola toteaa, että maassa, jossa työn verotus on kovaa, tarvitaan kompensoiva järjestelmä.

– Kun ostat palvelua, maksusta jopa puolet on veroluonteisia, arvonlisäveroa, työn tekijän palkkaveroa ja muita sivukuluja. Jos tekee kotona kaiken itse, näitä kuluja ei tarvitse maksaa ja voi tulla halvemmaksi ottaa palkatonta vapaata vaikka remonttihommiin. Tästä syntyy verokiila, jota kotitalousvähennys leikkaa.

Vähennyksen toinen tavoite onkin ollut korvata itse tehtyä kotitalous- ja hoivatyötä sekä asuntojen kunnossapito- ja perusparannustyötä markkinaehtoisella työllä. Näin jokainen keskittyisi enemmän koulutuksensa mukaiseen työhön ja ostaisi muut palvelut niiden alojen ammattilaisilta. Samalla kotitalouspalveluiden kysyntä ja alan työllisyys kasvavat.

Kirkko-Jaakkola uskoo, että vähennyksen merkitys voisi olla vielä suurempikin. Vuosittain vähennystä jää myös hakematta, koska järjestelmän yksityiskohdat ei vieläkään ole kaikille tuttuja ja muuttuvatkin vähän väliä. Vähennyksen hakeminen voi unohtua myös silloin, kun ostetaan vuoden mittaan useampia pieniä urakoita eikä huomata, että niistä kertyisi yhteensä vähennykseen oikeuttava summa.

– Asiaan kannattaa perehtyä ja vähän penkoa kuitteja vuodenvaihteen tienoilla, Kirkko-Jaakkola kannustaa.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?