Aluevaltuutetun kuulumiset: Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat myös EU:n asialistalla

Tuula Petäkoski-Hult (sd.)

Viime viikonloppuna kuulin väitteen, jossa todettiin, että sote-asiat eivät kuulu EU:lle mitenkään. Oli pakko omassa puheenvuorossa todeta, että väite on väärä. EU-vaaleissa on hyvä muistaa, että jäsenmaiden sosiaali- ja terveyspalveluita ohjataan myös EU-tasoisella säännöstöllä, joka jäsenmaiden täytyy ottaa huomioon kansallisten lakien valmistelussa ja käyttöönotossa. Nämä vaikuttavat kuntien ja hyvinvointialueiden toimintaan.

Tämänhetkinen globaali, koko maapalloa koskeva, keskustelu turvallisuudesta ja ilmastonmuutoksesta on peittänyt alleen keskustelun EU:n vaikutuksesta sote-lainsäädäntöön, johon ei juuri nyt kohdistu isoja EU-tason muutoksia, vaikka keskusteluja esimerkiksi tekoälyn ja robotiikan kasvavasta merkityksestä käydäänkin.

Yhden näkökulman haluan nostaa esille. Euroopan komissio on 3.3.2021 julkaissut selkokielellä EU:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan strategian (Vammaisstrategia), Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva strategia 2021–2030. Vanha strategiakausi oli 2010-2020.

Nykyinen selkokielinen versio on kirjoitettu niin, että se on ymmärrettävä kaikille lukijoille. Strategian alussa todetaan, että kaikki Euroopan unionin jäsenmaat ovat sitoutuneet YK:n yleissopimukseen vammaisten ihmisten oikeuksista ja sopineet, että ne toteuttavat sopimusta ja suojelevat vammaisten ihmisten oikeuksia.

Vammaisstrategia on suunnitelma, jossa todetaan, miten komissio aikoo suojella vammaisten oikeuksia seuraavan 10 vuoden aikana. Strategiassa on vahvasti esillä esteettömyys, josta todetaan, että asiat ovat esteettömiä, jos niitä pystyvät käyttämään vammaiset henkilöt ja kaikki muutkin.

Tästä mainitaan myös esimerkkejä: Rakennus ei ole esteetön, jos siinä ei ole pyörätuolin käyttäjän tarvitsemia ramppeja; Puhelin ei ole esteetön, jos sokea ei pysty sitä käyttämään; Jos tietoja ei ole helppo lukea, älyllisesti kehitysvammaiset eivät pysty niitä ymmärtämään. Tiedon esteettömyys, saavutettavuus, ymmärrettävyys
haastaa sekä kuntien että hyvinvointialueiden viestintää ja tiedottamista eikä tässä asiassa ole vielä edetty vaadittavalle laatutasolle.

Strategian mukaan komissio aikoo tehdä töitä jäsenmaiden kanssa, jotta vammaiset ihmiset voivat nauttia samoista oikeuksista ja mahdollisuuksista kuin muutkin ihmiset, saada tarvittavaa tukea hyvään elämään sekä saada oikeudenmukaista ja kunnioittavaa kohtelua ja voivat päättää omasta elämästään. Strategiassa kiinnitetään huomiota esimerkiksi terveydenhuollon saatavuuteen, jotta vammaisetkin ihmiset voivat käydä lääkärissä, ostaa tarvittavat lääkkeet ja saada yhtä hyvää hoitoa kuin muutkin ihmiset. Vammaisille terveydenhuolto voi olla liian kallista, olla liian kaukana ja tilat olla esteellisiä.

Jokaisessa rakentamis- ja korjaushankkeessa sekä palvelujen kehittämisessä Pirhan sekä kuntien tuleekin ottaa tavoitteeksi saatavuus, esteettömyys ja saavutettavuus.

Tuula Petäkoski-Hult
aluevaltuutettu (sd.)