Lempäälän keskiaikaisessa Pyhän Birgitan kirkossa kellot soivat kellotapulista merkiksi ajankohtaisista tapahtumista. Kelloilla soitetaan sanomakelloja menehtyneille Lempäälän seurakunnan jäsenille, hautaan saattojen yhteydessä saattokellot sekä jumalanpalveluksien yhteydessä. Lauantaisin kello 18 soivat ehtookellot pyhän alkamisen merkiksi.
Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kirkonkellot kuluvat käytössä, ja niitä halutaan suojella. Alkuvuoden kovien pakkasten aikaan joku saattoi ihmetellä, miksi kellot eivät kumaja totutusti. Seurakunta päätti kellojen suojelemiseksi laskea pakkasrajaa pysyvästi. Aiemmin kellot jätettiin soittamatta, jos pakkasta oli enemmän kuin 20 astetta. Nyt pakkasraja laskettiin -15 celsiusasteeseen, sitä kireämmillä pakkasilla ei kelloja soiteta.
Toinen tapa suojella arvokkaita kelloja on hankkia uusi läppäyslaite, eli mekanismi, jolla kelloja soitetaan. Kulumisvaurioita on kelloissa jo havaittu. Tammikuussa vauriot huomattiin niin suuriksi, että kelloja soittava läppäyskoneisto päätettiin uusia. Kirkkoneuvosto myönsi 4 500 euron määrärahan uuden, magneettisolenoidilla toimivan läppäyslaitteen hankkimiseen.
– Läppäyslaitteen paikka on kerran jo vaihdettu. Nyt lisämäärärahoina päätettiin uuden läppäyslaitteen hankinnasta. Vastaava läppäyslaite on jo käytössä Ristimäen siunauskappelilla. Hankittava läppäyslaite on hellävaraisempi arvokkaille kelloille ja voidaan asentaa kellon kohtaan, jossa kulumaa ei vielä ole, kertoo seurakunnan hautaustoimen päällikkö Petri Solja.
Aiemmin kirkonkelloja soitettiin käsin. Kellotapulissa on edelleen tallella ongenvavoiksi kutsutut välineet, joiden kanssa kelloja saattoi soittaa tapulin alatasolta. Soitto on automatisoitu jo hyvän aikaa sitten.
– Vuonna 2015 soittoautomatiikka uusittiin ja siihen on tehty täydennyksiä vuosien mittaan, Solja kertoo.
Käytännössä kelloja soitetaan automaattisesti, soitot ohjelmoidaan tietokoneella Lempoisten seurakuntatalosta. Tapulissa on myös nappi, josta kelloja voidaan soittaa. Samoin kirkossa on kytkin, jolla voi käynnistää siunaustilaisuudessa hautaussaattokellot.
– Nykyinen ohjelmisto mahdollistaa kellojen soiton vaikka kännykällä, mutta langattomien yhteyksien epävarmuuden vuoksi tätä ei ole otettu käyttöön, Solja kertoo.
Yksi tehtyjä muutoksia on, että nykyisin kelloja voidaan soittaa avaamatta tapulin luukkuja. Tämä tehtiin varotoimenpiteenä tuulisia päiviä varten. Yksi tapulin luukuista kun repesi lukituksistaan irti myrskysäällä.
– Nyt sanomakelloja voidaan soittaa tuulisesta säästä huolimatta.
Sanomakellot ovat vuosisatainen perinne, jolla muistetaan kuolleita seurakuntalaisia. Toisen maailmansodan jälkeen sanomakellojen soitosta luovuttiin yleisenä sääntönä, mutta useat seurakunnat vielä pitävät yllä perinnettä, joka tosin on muuttunut. Esimerkiksi vainajia ei erotella kelloilla enää säätyjen mukaan.
Lempäälän seurakunnassa sanomakelloja soitetaan maanantaista torstaihin. Soiton aloitusaika riippuu vainajan iästä, alle 30-vuotiaina kuolleille soitetaan kello 10.30 ja sitä vanhemmille ajat on porrastettu 15 minuutin välein. Viimeinen soittoaika on kello 11.45.
Soitto kertoo vainajan iän ja sukupuolen. Ikä soitetaan kahdessa sarjassa. Ensimmäinen sarja kertoo vuosikymmenet, toinen vuodet. Esimerkiksi 76-vuotiaana kuolleelle soitetaan ensin seitsemän sarja (7 vuosikymmentä) ja jatketaan pienen tauon jälkeen kuuden sarjalla (6 vuotta). Ikä soitetaan yhdellä kellolla, suuremmalla (matalampiääninen) miehille ja pienemmällä (korkeampiääninen) naisille.
Jälleen pienen tauon jälkeen soitetaan loppusoitto molemmilla kelloilla, jolloin voi verrata soittoääntä ikäsoittoon sukupuolen selvittämiseksi.
– Sanomakellojen soitosta sovitaan aina omaisten kanssa hautajaisjärjestelyjen yhteydessä, Solja sanoo.
Keskiviikkona 27. maaliskuuta sanomakelloja soitetaan kello 11.30. Tuolloin voi harjoitella tulkitsemaan soittoa.
