Vastauksena Lea Jokelan mielipidekirjoitukseen Lempäälän kunnan viestinnästä ja palautekanavasta

Lempäälän kunnan strategiassa todetaan muun muassa seuraavaa: ”Vaalimme avoimuutta – Avoimuus on toimivan ja osallistuvan yhteisön perusta. Kiinnostus kunnan toimintaa kohtaan on myönteinen asia, ja kunta saattaa tarpeellisen tiedon kaikkien saataville.” Olemme todella pahoillamme, että kirjoittajalle on tullut kuva siitä, että kunta ei halua keskustella kuntalaistemme kanssa – tämä ei ole missään vaiheessa ollut Lempäälän kunnan tarkoitus tai tavoite.

Lempäälän kunta on tehnyt viime vuosina aivan uudenlaisia avauksia vuorovaikutuksen lisäämiseksi. Kirjoittajankin mainitsema palautekanava on kuntakentässä melko uusi toimintatapa, josta muiden kuntien edustajat haluavat kuulla lisää. Erityisesti meiltä tiedustellaan sitä, miten Lempäälän kunta on kyennyt saamaan organisaation reagoimaan niin hyvin saapuneisiin palautteisiin. Selitys tähän on hyvinkin yksinkertainen: seuranta, keskeytysten väheneminen ja sitä kautta vapautuva työaika.

Mitä sitten kuntalainen saa? Asiasta vastaava kunnan työntekijä vastaa luvatussa ajassa – ei perään soittoja, ei kymmeniä sähköposteja tai ”ei kuulu mulle” -vastauksia.
Edellä kuvatun toimintatavan ”hinta” on se, että kunta keskittää tiedottamisen virallisiin tiedotteisiin niin kunnan nettisivuille kuin myös kunnan somekanaviin. Kunnan työntekijät voivat luottaa siihen, että vastaamalla palautekanavan kautta tuleviin yhteydenottoihin, he ovat täyttäneet sen toiveen, jota Lempäälän kunta työnantajana edellyttää kunnan tavoitettavuudesta.

Näin ollen Lempäälän kunta ei edellytä työntekijöiltään kymmenien Lempäälää koskevien somekanavien seurantaa. Palautekanavan käyttö ei tietenkään tarkoita sitä, ettei Lempäälän kunnan asioissa voisi edelleenkin olla yhteydessä perinteisemmillä tavoilla kuten puhelimella, sähköpostilla tai kirjeellä – asiakkaan kannalta nopein tapa kuitenkin on palautekanavan käyttäminen. Kunnan työntekijöiden kanssa voi myös sopia henkilökohtaisia tapaamisia esimerkiksi Lempäälä-talon Palvelukäytävän neuvottelutiloihin.

Lempäälän kunta haluaa lisäksi turvata strategiassakin nostetun arvon siitä, että kunta ”saattaa tarpeellisen tiedon kaikkien saataville”. Näin ei olisi, jos yksittäinen työntekijä vastaa yksittäiseen kannanottoon esimerkiksi rajatussa Facebook-ryhmässä. Keskittämällä kysymykset, tiedustelut, moitteet, kiitokset, ideat ja myös ne kirjoittajan nostamat huolenaiheet palautekanavaan, välittyy tieto tasapuolisesti koko kuntaan. Lisäksi palautekanavan hakutoiminnolla vastauksiin on helppo palata myös myöhemmin.

Somessa työntekijän roolit (työ vs. yksityinen) sekä kunnan sisäisen ja ulkoisen viestinnän raja tyypillisesti hämärtyvät. Tällaisesta tilanteesta aiheutuvia sekaannuksia Lempäälän kunta pyrkii välttämään.

Koronavuosien jälkeen Lempäälässä on myös panostettu voimakkaasti erilaisten kuntalaistilaisuuksien järjestämiseen, joissa kuntalaiset voivat kohdata kutakin asiaa valmistelevia kunnan työntekijöitä. Näissä tilaisuuksissa on mahdollista kertoa omia mielipiteitään, ideoitaan ja ajatuksiaan. Toivommekin, että kuntalaiset löytäisivät nämä tilaisuudet ja käyttäisivät mahdollisuutta kohdata meitä kasvokkain asian äärellä.

Lempäälän kunta ilmoittaa näistä tilaisuuksista muun muassa kunnan nettisivujen ”ajankohtaista”-osiossa. Esimerkiksi tästä voidaan nostaa kulttuurifoorumi, joka järjestetään joka toinen kuukausi eli kuusi kertaa vuodessa. Tämä on koko Lempäälän kulttuurikentän yhteinen keskustelu- ja yhteiskehittämisfoorumi, jonne kaikki ovat tervetulleita.

Lempäälän kunnalla ei ole kantaa siihen, vastataanko paikallislehden sivuilla olevaan mielipidekirjoitukseen vai ei. Mielipidekirjoituksiin on kunnan ja vastaavan viranhaltijan tai työntekijän toimesta vastattu silloin kuin se on katsottu tarpeelliseksi esimerkiksi oikean tiedon puuttuessa kunnan virallisista tiedotuskanavista. Olemme epäonnistuneet mitä ilmeisemmin strategian mukaisessa toiminnassa tämän osalta ja otamme asian huomioon viestintää koskevassa kehittämisessämme.

Kunnan taidekokoelmista. Kirjoittaja toteaa, että hänen paikallislehdessä nostamiin taidekokoelmia koskeviin kysymyksiin ei tultaisi vastaamaan. Allekirjoittanut on saanut vastausta varten kunnan yhteisöpalveluilta ja tarkemmin kulttuuripalveluilta seuraavat tiedot: Tekstiilitaiteilija Kirsti Rantasen suunnittelema Pohja on tärkein -teos on kunnan taidevarastossa, jossa muutkin Lempäälän kunnan taideteokset ovat asianmukaisesti varastoituna.

Saara Lindin teos Lempäälä – Vesilahti ennen ja nyt on ollut Kotokampuksen seinällä aikana, jolloin isoa salia on käytetty valtuustosalina. On siis luonnollista, että teos on alkuperäisen sijoituskohteen, Kotokampuksen, varastossa. Kunta ei maksa säilytyksestä vuokraa.

Lempäälän kunta ei ole myynyt kunnan taulukokoelmasta teoksia vaan myös ne on varastoitu asianmukaisesti. Joitakin kunnan taidekokoelman teoksia (tauluja) on esillä Lempäälä-talon neuvottelutilojen seinillä.

Kunnan kulttuuripalvelut ylläpitävät teoskokoelman tietojärjestelmää, jossa teosten sijoituspaikat ovat tiedossa ja teokset ovat myös digitaalisesti saavutettavissa laajemmin. Lisätietoja näistä asioista voi kysyä kulttuuripalveluilta – palautekanava toimii tähän tarkoitukseen erinomaisesti ja yksityiskohtaiset kysymykset löytävät niihin vastaavat viranhaltijat.

Lempäälän kunnan ja henkilöstön puolesta toivon, että edellä olevat vastaukset ovat avanneet tilannetta. Olemme pahoillamme aiheuttamastamme mielipahasta ja teemme tarvittavia muutoksia viestintämme tehostamiseksi. Kunta toivoo edelleen saavansa palautetta, kysymyksiä ja ideoita yhteisen Lempäälän rakentamiseksi.

Riina Kivistö
hallintojohtaja
Lempäälän kunta

Lue myös: Vapunaatto lähestyy – joudunko puhutteluun?