Ympäristöasiat, ylisukupolvisuus, kestävyys ja ekologisuus ovat arvoja, jotka ovat perinnerakentajaa lähellä.
− Tehdään pitkään kestävää, korjattavaa ja terveellistä rakennuskantaa, jossa on hyvä asua ja elää, kertoo puutavarayrittäjä Mikko Tappura.
− Olen aina ollut perinnerakentamisesta kiinnostunut. Kulttuurihistoria ja rakennusperintö ovat aina kiehtoneet minua, ja Metsä-Tappura on keskittynyt juuri perinnerakentamiseen soveltuvan puutavaran myyntiin, hän lisää.
Yritys järjesti perinnerakentamista esittelevän tapahtuman, jossa puu oli esillä monissa eri käyttömuodoissa ja -mahdollisuuksissa. Tappura on käynyt hirsiveistokurssin, rakentanut itselleen perinteisillä menetelmillä kodan ja ollut useita vuosia Jämsän saunakylän toiminnassa vapaaehtoisena mukana. Saunakylässä on esillä ja käytössä historiallisia savusaunoja, joista vanhimmat ovat 1700-luvula.
− Asun satavuotiaassa talossa, jota edellinen omistaja nykyaikaisti ja jota me olemme halunneet palauttaa enemmän alkuperäiseen asuunsa. Uusia materiaaleja on otettu pois ja tilalle on asetettu hengittäviä materiaaleja, kuten paperitapetteja.
Tappura näkisi mielellään, että nykyisestä insinöörimäisestä ajattelutavasta siirryttäisiin enemmän ekologiseen ja luonnonmukaisempaan ideointiin.
− Ajatellaan, että erilaisilla teknisillä ratkaisuilla voidaan hallita luonnonvoimia, kuten vettä ja aurinkoa, kun parempi tapa olisi opetella elämään enemmän yhdessä ympärillä olevan luonnon kanssa. Monia rakennuksia pilattiin, kun tuijotettiin vain sitä, että ratkaisu näyttää suunnittelupöydällä hyvältä. Laitettiin muovia ja sulkueristeitä, jotka eivät olleet luonnonmateriaaleja. Kun vuosien mittaan rakennus antoi jostakin kohtaa vähän periksi, tuli sitten kosteusongelmia ja homevaurioita, kun kosteus ei päässyt eristeistä mitenkään poistumaan.
Puulla rakentamalla voidaan ilahduttaa myös siivekkäitä pihapiirin asukkaita. Lempäälän Ympäristönsuojeluyhdistys ry. oli perinnerakentamispäivässä neuvomassa oman linnunpöntön rakentamisessa.
− Olemme olleet useissa eri tapahtumissa pitämässä linnunpöntön nikkarointipistettä ja myyneet valmiita linnunpönttöjä ja tarvikepaketteja, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Mari Larikka.
− Näissä pöntöissä etuseinä on taittuva, joten se on helppo puhdistaa irrottamatta pönttöä puusta. Pöntöissä pesivät kirjosiepot, talitiaiset ja sinitiaiset, sellaiset pihapiirin linnut. Pöntöt lisäävät pihapiirin lintumäärää ja siten luontaista tuholaistorjuntaa. Lintujen suuhun päätyvät niin itikat kuin toukatkin.
Lintujen lajistosuhteet ovat Larikan mukaan muuttuneet Suomessa merkittävästi viimeisten 40 vuoden aikana. Tiiviisti rakennetut, erittäin hoidetut pihapiirit vähentävät lintujen luontaisia pesimäpaikkoja.
− Pihoja ei pitäisi nähdä siivouskohteina, vaan siellä olisi hyvä olla paikkansa myös lahoaville risuille, villeinä kasvaville kukille ja hoitamattomille pusikoille, Larikka miettii.
Ennen pihapiirissä hyvinkin luontaiset pääskyset ovat nykyisin sieltä melkein tyystin kadonneet, kertoo yhdistyksen varapuheenjohtaja Tapani Länsirinne.
− Metsissä elävistä linnuista hömötiainen on aivan katastrofaalisesti vähentynyt.
Annika Eronen
Nopeat lyhyet
Yrittäjä Mikko Tappura, mitä tulee ensimmäisenä mieleen seuraavista sanoista?
Lautalattia: − Lämmin jalkaan.
Muovi: − Kylmä ja nihkeä.
Paperitapetti: − Visuaalinen ja hyvä fiilis.
Hirsirakentaminen: − Ylisukupolvisuus ja kestävyys.
