Onko järkevää tuoda viinit maitokauppoihin?

Anne Sällylä.

Tein 1990-luvun alussa Pro gradututkielmani Tampereen Yliopistolle aiheena alkoholiaiheisten tietoiskujen huomioarvosta. Monet voivat muistaa TV2:n tietoiskut, niissä nyrkki avautuu ja kämmenellä palaa kynttilä. Tietoiskut valistivat ja varoittivat. Suomalainen iskulause ”Jos ajat, et ota” tuli tutuksi.

Tutkimustani varten Hämeenpuiston Alkon myymälässä pyörivät tutut alkoholin haittoihin liittyvät tietoiskut TV ruudulla. Osassa tutkimustani tarkkailin asiakkaiden käyttäytymistä Alkossa monena päivänä. Havannoin ja kyselin huomasiko niitä kukaan ja miten ne vaikuttivat. Tarkastelin asiaa lähinnä terveyden ja haittojen osalta.

Asia on edelleen ajankohtainen, sillä alkoholilakia ollaan uudistamassa. Jos laki toteutuu oletan, että haitat lisääntyvät, kun alkoholin saatavuus helpottuu, hintakilpailu laajenee, mainonta ja markkinointi yleistyvät sekä alaikäisiä koskeva myyntivalvonta heikentyy.

Suomalaisten alkoholin juomakulttuurin historia on pitkä, mielenkiintoien ja sisältää monia muutoksia. Taas näyttää olevan muutosten aika, sillä Suomen hallitus aikoo uudistaa alkoholipolitiikkaa laajentamalla vähittäismyyntilupaa enintään 5,5 prosenttia sisältävistä alkoholijuomista 8-prosenttisiin alkoholijuomiin.

Kansan suussa puhumme viineistä, mutta mitään ”viinit ruokakauppaan” -mallia ei ole edes olemassa, sillä viinat tulevat ruokakauppoihin, mikäli valmistustavan rajoitus poistuu. Onko aika kypsä seuraavalle askeleelle ja tuoda viinat muiden eurooppalaisten maiden tapaan kauppojen hyllyille? Asialla tuntuu olevan kiire. Uusi laki voisi mahdollisesti tulla voimaan jo kesäkuussa, mutta viimeistään juhannuksena.

Viimeisten tutkimusten mukaan Suomalaisista 59 prosenttia haluaa viinit ruokakauppoihin. Toisaalta 85 prosenttia kansasta vastustaa väkevien viinojen tuomista ruokakauppoihin. Myös eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan enemmistö vastustaa esitystä.

Suomalaisten alkoholin kokonaiskulutus on laskenut selvästi viimeisten kymmenen vuoden aikana. Tämä puoltaa asiaa, sillä alkoholin tuomat haittavaikutukset ovat samalla vähentyneet. Mielestäni kansan ääntä on kuultava, mutta on myös tiedettävä miten päätökset vaikuttavat esimerkiksi terveyteen ja hyvinvointiin.

Terveyden kannalta ainut täysi turvallinen alkoholinkäytön raja on nolla. Alkoholikäyttäjien riski kasvaa alkoholinkulutuksen lisääntyessä, eikä täysin turvallista käytön tasoa ole. Moni ”kohtuukäyttäjäksi” itseään luuleva onkin tosiasiassa riskikäyttäjiä.

Alkoholinongelman vähättely on yleistä. Humala on usein kaatumisten ja muiden tapaturmien sekä pahoinpitelyn yhteydessä saatujen vammojen taustalla. Monien sairauksien lisäksi alkoholi altistaa vyötärölihavuudelle, sillä alkoholissa on paljon energiaa. Alkoholi lisää merkittävästi riskiä väkivaltaan. Alkoholi vaikuttaa keskushermostoon lamaavasti humalan aikana ja voi heikentää esimerkiksi muistia. Alkoholinkäyttö liittyy noin puoleen aivovammoista. Krapulapäivät puolestaan lisäävät työpaikoilla sairauspoissaoloja.

Kun lopettaa tai ainakin vähentää alkoholin käyttöä saa keho ja mieli isot hyödyt. Nukkuu paremmin, jaksaa liikkua, paino alkaa pudota ja ihmissuhteetkin voivat paremmin. Keskittymiskyky ja mieliala kohenevat, turvotus vähenee. Rasvamaksa alkaa tervehtyä ja muutkin sairaudet voivat helpottaa.

Jokainen tekee tietysti omat päätöksensä käyttää alkoholia, mutta yhteiskuntakin voi tehdä paljon. Mikäli alkoholin kulutusta halutaan ohjata, pitäisin hyvänä asiana hinnoittelun sijasta painottaa saatavuutta, rajoituksia ja markkinointia

Tutkimukseni yksi loppupäätelmä oli, että TV2:n tietoiskut olivat monille tuttuja. Alkoholimyymälässä niihin ei paljon huomiota kiinnitetty. Kyselyn perusteella alkoholin haitoista tiedettiin, mutta osto käyttäytymiseen sillä ei ollut vaikutusta. Tutkimuksen myötä alkoholinkäytön historia ja sen monet muutokset tulivat tutuksi, ne ovat edelleen ajankohtaisia ja kiistan alaisia.

Anne Sällylä