Lempäälän–Vesilahden Sanomissa on ollut useita kunnallispoliittisesti erikoisia kannanottoja. Keskustapuolueen Lempäälän edustajien kirjoituksessa 21.1. niitä oli monia. Otan pari esimerkkiä. Keskusta toteaa, että viime kauden viimeisessä valtuuston kokouksessa joulukuussa silloisen kokoomuksen varavaltuutetun Tuomo Mäkelän kokouspalkkioiden korotusta vastustanut esitys oli niin vaativa kuntataloudellinen ratkaisu, että sitä olisi pitänyt saada pohtia pitempään.
Kuntataloudellisesti asia ei ollut mitenkään merkittävä. Kysymys oli kymppitonneista, kun Lempäälän yli 120 miljoonan menoissa taloudellisesti vaativat asiat ovat pikemminkin miljoonaluokassa tai ainakin lähellä sitä. Talouden sijaan kysymys oli merkittävästä esimerkin näyttämisestä kuntatalouden kuntoon panemiseksi. Siihen ei luulisi paljon harkinta-aikaa tarvittavan. Toisessa vaakakupissa oli hyvän esimerkin näyttäminen ja toisessa kai lähinnä henkilökohtainen ahneus.
Samassa kirjoituksessa keskusta toteaa, että kuntavaalien jälkeisessä paikkajaossa kokoomus sai juuri sen, mikä sille suhteellisesti kuului. Näin ei tapahtunut. Kokoomuksen vaalitulos Lempäälässä oli kaksijakoinen. Se toki menetti kaksi paikkaa valtuustossa, mutta oli kuitenkin selvästi suurin puolue. Kokoomuksen paikkamenetys näkyi kunnanhallituksen ja lautakuntien neljän paikan putoamisena kolmeen ja se oli aivan vaalituloksen mukaista.
Sen sijaan puheenjohtajuuksien jaossa kuntalaisten äänestämää vaalitulosta ei noudatettu. Lempäälässä on aikaisemmin kunnioitettu yleistä tapaa, jonka mukaan suurin puolue saa valita ensin haluamansa puheenjohtajuuden ja sitten seuraavaksi suurin.
Nyt tällaisesta käytännöstä ei ollut puhettakaan, eikä ryhmä 27:n taholta vaikuttanut olevan kysymys neuvotteluista, vaan sanelusta. Lautakuntien puheenjohtajuuksien määrän tai laadun pieni pudotus kokoomuksella olisi ollut vaalituloksella perusteltavissa, ei nyt sanellun suuruinen. Lempäälässä ympäristöjaoston puheenjohtajuuden toteaminen hyväksi on lähinnä vitsi kaikille, jotka kunnallispolitiikkaa vähänkin tuntevat.
Valitettavasti tällaisella kuntavaalien jälkeisellä teknisellä vaaliliitolla on mahdollista muuttaa kuntalaisten äänestämää vaalitulosta. Kuntalaisilla ei ole siihen enää mitään sanomista, ennen kuin seuraavissa vaaleissa neljän vuoden kuluttua. Lempäälässä olisi pitänyt kunnioittaa vaalitulosta, kuten Tampereen sosiaalidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Salmi valtuustopuheenvuorossaan (Aamulehti 22.1.) Tampereen tavasta totesi: ”… johtoajatuksena oli, että vaalin tulosta kunnioitetaan. Kokoomus oli vaaleissa suurin puolue. Ei valtaan pidä pyrkiä hinnalla millä tahansa.” Todettakoon, että Tampereellakin kokoomus menetti ja demarit jopa lisäsi paikkalukuaan valtuustossa.
Lempäälän–Vesilahden Sanomiin 28.1. haastateltu kunnanhallituksen puheenjohtaja Tuula Petäkoski-Hult (sd) sanoi, että Suomi ja Lempäälä pysyvät itsenäisinä. Hyviä tavoitteita molemmat, mutta rinnastus on erikoinen. Suomen itsenäisyyden puolustamiseksi pitää kansalaisten olla valmiita tarvittaessa pudottamaan hyvinvointiaan merkittävästi. Kunnan itsenäisyyttä ratkaistaessa pitää kuntalaisten hyvinvoinnin parantamisen olla ensi sijaista. Siksi onkin hyvä, että marraskuussa kunnanhallitus ja -valtuusto yksimielisesti hyväksyivät puolueettomaan selvitystyöhön osallistumisen. Sen tulosten selvittyä on mahdollista tehdä ratkaisuja asiapohjalta.
Raimo Sirén
kunnallisneuvos
Lempäälä
Kommentointi on suljettu.