Juha Kuisma kirjoittaa kolumnissaan ”Nyrkki puhuu” (LVS 28.10.2020): ”Historiaa yhtään tunteva osaa varoa nyrkki-sanaa. Nyrkki on väkivaltainen ja fasisitinen ilmaus”.
Yhtään historiaa tuntevana olen kuitenkin eri mieltä. Italialaiset fasisitit Mussolinin johdolla ottivat aikoinaan käyttöön vanhan roomalaisen tervehdyksen (saluto romano), jossa pidetään yläraajaa suorana ja kohotettuna kämmen avoimena, siis EI nyrkissä. Antifasistisena symbolina käytettiin sen sijaan nyrkkiä. Pystyyn nostettu nyrkki on sinänsä solidaarisuuden, voiman ja vastarinnan symboli juontaen antiikin Assyyriasta symbolina väkivallan vastustukselle.
Nyrkkiä on käytetty symbolina ympäri maailmaa eri tarkoitusperissä. Espanjan sisällissodassa tasavaltalaiset käyttivät kohotettua nyrkkiä merkkinään ja muutoinkin kohotettua nyrkkiä käytetään paljolti vastarinnan symbolina. Toisaalta lapuanliikkeen puureliefissä on vaakunan lisäksi Vihtori Kosolan voimaa kuvastava nyrkki. Musta nyrkki liitetään usein mustaan nationalismiin, punainen nyrkki sosialismiin tai kommunismiin ja valkoinen nyrkki valkoiseen nationalismiin. Nyrkki yhdistettynä Venus-symboliin edustaa feminismiä.
Nyrkillä voi valitettavasti väkivaltaisesti lyödä, mutta suurin osa nyrkin käyttöä on väkivallatonta. Kuntonyrkkeilyssä lyödään nyrkillä nyrkkeilysäkkiä vahingoittamatta ketään ja pidetään huolta omasta kunnosta. Nyrkistysotetta käytetään pitämään kiinni hyödyllisistä työkaluista jne.
Nyrkillä voi siis olla monia erilaisia merkityksiä ja käyttötarkoituksia tilanteen mukaisesti ja katsantokannasta riippuen ne voivat olla joko positiivisia tai negatiivisia, mutta eivät pelkästään negatiivisia, kuten Juha Kuisma kolumnissaan antaa ymmärtää. Itse en näe mitään negatiivista siinä, että koronan vastaisissa toiminnoissa käytetään nyrkki-sanaa. Nyrkki tässä yhteydessä kuvastaa hyvää voimaa ja vastarintaa koronavirukselle.
Esa Halonen
