Muutin Tampereelta Lempäälän Kuljuun kesällä 2015. Sain heti omakohtaisesti kokea, että hammaslääkäreille on puolen vuoden jono. Tampereella ja muissa Pirkanmaan kehyskunnissa jono on noin pari kolme kuukautta. Olin suuresti hämmästynyt, miten toimivassa ja muuten mahtavalta vaikuttavassa kunnassa tämä peruspalvelu voi olla näin retuperällä? Halusin lähteä selvittämään, mikä tässä oikein mättää. Se oli yksi syyni hakeutua ehdolle valtuustoon. Olen sen jälkeen keskustellut aiheesta useiden Lempäälän kunnan hammashoidon työntekijöiden kanssa ja myös hyvinvointijohtaja Titta Pelttarin kanssa.
Hammaslääkäreiden tarve on lisääntynyt 10 vuoden aikana, kun asiakasmäärät ovat kasvaneet väestönkasvun myötä. Viime keväänä kuntamme hammaslääkäri kertoi, että suhdeluku Lempäälässä on reilut 3 000 asukasta per vakanssi, muualla Pirkanmaalla keskimäärin reilut 2 000 asukasta per vakanssi. Jotta tilanne saataisiin samalle tasolle, tarvittaisiin ainakin kaksi uutta hammaslääkärin virkaa.
On kerrottu, että yhden suuhygienistin lisävakanssi 1.1.2021 alkaen parantaa tilanteen. Perusteluksi on kerrottu hammaslääkäreiden tekevän Lempäälässä myös suuhygienistien töitä. Selvitin tämän väitteen todenperäisyyttä Lempäälän suun terveydenhuollosta. Sieltä vastattiin anonyymisti ja tuolle argumentille lähes naurahtaen. Kyseistä perustelua pidettiin erittäin ontuvana. On hyvin marginaalista, että hammaslääkärit olisivat tehneet suuhygienistien töitä. Kerrottiin, että sen sijaan hammaslääkäreiden töitä on kyllä siirretty suuhygienisteille, kuten 3- ja 5-vuotiaiden vuositarkistukset ja osa ala-asteiden vuositarkistuksista. Kuulemani perusteella tässä vuosien varrella kaikki mahdollinen hammaslääkärien työmäärästä siirrettävissä oleva on jo siirretty suuhygienisteille tai hammashoitajille.
Osa ongelmaa on myös se, että yksi Kuljun hammaslääkäri on puolikkaalla työajalla ja se toinen puolikas on täytetty hammaslääketieteen opiskelijoiden työpanoksella. Muutaman kuukauden Lempäälän palveluksessa oleva opiskelija ei vastaa ammattiinsa valmistunutta kokenutta lääkäriä. Lisäksi on puutetta tilasta; huoneet eivät riitä ja Kuljun hoitolan osalta home-epäilykin on vahva. Ilta-aikojen mahdollistaminen auttaisi ja siirto laajempiin tiloihin ainakin Kuljussa. Tarvetta olisi myös vähintään yhdelle uudelle hammashoitajalle, joka toimisi porrastajana sairastapauksissa.
Lempäälän kunnallisen hammashoidon muuta Pirkanmaata pidemmät jonot ovat alkaneet kerääntyä jo aiemman johtajan eli Jouko Keräsen aikoihin noin 10 vuotta sitten. Jono on ollut keskimäärin lähes tuplat muihin Pirkanmaan kehyskuntiin verrattuna vuodesta 2013 alkaen. Avilta oli tullut varoitus sakosta, mutta se onnistuttiin välttämään, kun iltalääkäri ja hoitajapäivystys auttoivat joinakin vuosina, jotta jonot saatiin tilapäisesti lyhyemmiksi. Nyt tähän loppuvuoteen on saatu vähän ilta-apua, mutta sitä ei ole tällä tietoa luvassa ensi vuodelle.
Hammaslääkäreiden ja koko hammashoidon resurssipulaa on priorisoitu taka-alalle jo ihan riittämiin. Valtuuston osalta olisi ollut erittäin lyhytnäköistä siirtää sitä taas vuodella ja kuvitella, että yksi suuhygienisti pelastaa tämän tilanteen.
Olen todella iloinen, että Lempäälän kunnanvaltuusto päätti 25.11. olleessa kokouksessaan, alkuperäisestä esityksestä poiketen, perustaa uuden hammaslääkärin viran 1.8.2021 alkaen. Kaikkia hammashoidon ongelmia tämä ei tietenkään ratkaise, mutta osoittaa, että 10 vuotta jatkuneeseen ongelmaan ollaan vihdoin reagoimassa pysyvämmillä toimilla. Tämä palautti minulle ensimmäisen kauden valtuutetulle uskon siihen, että valtuustossa voi aidosti vaikuttaa asioihin. Haluan lämpimästi kiittää kaikkia tämän asian eteen työskenteleviä ja aloitetta kannattaneita henkilöitä.
Maria Vuorma
kunnanvaltuutettu SDP
