Ilmalämpöpumppu voi olla talon pääasiallinen lämmönlähde, mutta ei kuitenkaan ainoa – Pumppu asennetaan lähes aina vanhaan taloon

Nykyaikainen lämpöpumppu voidaan säätää pitämään rakennus kuten mökki esimerkiksi 10 asteen lämpötilassa. Kun mökille ollaan jälleen menossa, voidaan pumppua ohjeistaa tekstiviestillä nostamaan lämpöä jo edellisenä päivänä, jolloin ensimmäinen yö ei kulu hytistessä ja rakenteita lämmitettäessä, Suomen Lämpöpumppuyhdistyksen toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen kertoo. Kuva Sulpu ry.

Ilmalämpöpumpusta tulee usein pääasiallinen lämmönlähde, kun se asennetaan vanhaan sähkölämmitystaloon. Kun pysytään alle 15 asteen pakkasilla, lämpöpumpun teho yleensä yksin riittää talon lämmitykseen. Tälle on kuitenkin yksi ehto, jonka tulee toteutua.

– Lämpöpumppu voi olla pääasiallinen lämmönlähdevain, jos lämpö pääsee jakaantumaan talossa tasaisesti eikä ole esimerkiksi oven takana olevia tiloja, joihin lämmin ilma ei pääse. Kun pakkanen painuu alle 15 asteen, pumpun teho ei yleensä enää riitä ja tarvitaan muita lämmitysmuotoja, toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen Suomen Lämpöpumppuyhdistyksestä kertoo.

Säädä patterit oikein, kun pumppu asennetaan

Ilmalämpöpumppu leikkaa sähkölämmitystalon sähkönkulutuksesta jopa tuhansia kilowattitunteja vuodessa. Kuva: Tarja Antola.

Moni pääasiassa ilmalämpöpumpulla lämpiävä talo on aiemmin lämmitetty sähköpattereilla. Ne astuvat jälleen riviin, kun ulkolämpötila laskee sellaiseksi, että pumppu ei pärjää. Tähän kannattaa varautua jo silloin, kun lämpöpumppu asennetaan taloon.

– Vanhat patterit kannattaa säätää niin, että ne alkavat lämmittää, kun lämpötila laskee tiettyyn rajaan. Samoin kannattaa tehdä myös kesämökillä. Omalla mökilläni ilmalämpöpumppu on pääasiallinen lämmönlähde, sähköpatterit ovat kuitenkin aina päällä muta säädetty niin, että ne alkavat toimia sitten kun lämpö laskee viiteen asteeseen, Hirvonen kertoo esimerkin.

Varalämmitysjärjestelmä pitää ottaa huomioon myös uutta taloa rakennettaessa. Uutta taloa ei kannata rakentaa niin, että ilmalämpöpumppu olisi sen ainoa lämmitysmuoto.

Kohtuullisesti energiaa vieväksi taloksi

Ilmalämpöpumppu tekee monesta sähkölämmitystalosta aiempaa helpomman myytävän. Moni asuntoa etsivä voi karsastaa sähkölämmitystalon korkeaa sähkönkulutusta. Ilmalämpöpumppu leikkaa kulutuksesta 3000–7000 kilowattituntia pois vuositasolla, Hirvonen sanoo.

– Ilmalämpöpumpun asennus tekee vanhasta sähkölämmitystalosta selvästi aiempaa helpomman myytävän. Sen jälkeen taloa pääsee markkinoimaan alhaisella tai ainakin kohtuullisella energiankulutuksella. Pumpun asennuksen myötä talon asumismukavuus myös nousee uudelle tasolle, koska pumpun mukana tulee jäähdytysominaisuus, Hirvonen muistuttaa.

Jäähdytys ei syö säästöjä

Hirvoselta kysytään usein, syökö jäähdytysominaisuuden käyttö lämmityskaudella kertyneen säästön. Ei syö, hän vakuuttaa.

– Kesällä on harvoja päiviä, jolloin viilennystä pitää käyttää. Myös lämpötilaero on jäähdytettäessä pieni, esimerkiksi 28-asteinen asunto jäähdytetään 23 asteeseen. Kesän jäähdytykset maksavat yleensä kiinteistönomistajalle joitakin kymppejä, Hirvonen laskee.

Lämmityskauden säästöt ovat toista luokkaa. Jos ilmalämpöpumppu leikkaa sähkölämmitystalon energiankulutuksesta pois 3000 kilowattituntia, on säästö suunnilleen 400 euroa. Jos sähkönkulutuksesta katoaa 7000 kilowattituntia, päästään yleensä yli 800 euron säästöön. Ilmalämpöpumppuun investoituun rahamäärään nähden kyse on melkoisista säästöistä.

– Halvimmillaan pumpun saa asennettuna 1500 eurolla, kalleimmillaankin noin 2500 eurolla. Asennuksen osuus on noin 600–700 euroa, siitä saa vielä kotitalousvähennyksen. Kaupan päälle tulee kasvanut asumismukavuus. Tämä selittää, miksi ilmalämpöpumput ovat niin suosittuja, Hirvonen toteaa.

Ilmalämpöpumppu asennetaan lähes aina vanhaan taloon.

Pumppuja asennetaan tällä hetkellä jopa 80 000 kappaletta vuodessa. Yhteensä niitä on asennettu Suomessa tähän mennessä noin 800 000. Pumppujen suosiota on kestänyt noin 15 vuotta. Vuotuiset asennusmäärät ovat nousussa.

– 70 prosenttiin uudisrakennuksista asennetaan joko maalämpö tai poistoilmalämpöpumppu. Uuteen taloon ilmalämpöpumppu saatetaan asentaa sen viilennysominaisuuden vuoksi, jos viilennys ei ole talossa muuten hoidossa, Hirvonen näkee.

Takka ja pumppu ovat hyvä pari

Monelle pääasiassa ilmalämpöpumpulla lämmittävälle toissijainen lämmönlähde on takka. Pumpun ja takan ominaisuudet täydentävät toisiaan, Hirvonen tietää.

– Takka lämmittää sitä tilaa, missä se on. Takan lämpö nousee kattoon. Ilmalämpöpumppu kierrättää ilmaa huoneesta toiseen ja puhaltaa lämpöä ylhäältä alaspäin. Takan käyttö tehostuu paljon ja sen lämmönjakauma muuttuu olennaisesti, kun pumppua ja takkaa käytetään yhdessä.

Korona vaikutti positiivisesti

Ilmalämpöpumppujen suosio on lisääntynyt edelleen koronan myötä. Ihmiset ovat olleet enemmän kotona, jolloin aikaa miettiä kodin ratkaisuita on ollut enemmän. Myös kodin käyttömukavuuden merkitys on entisestään korostunut.

– Kolmantena rahaa on ollut enemmän käytössä. Sen myötä lämpöpumppuunkin on voitu investoida, Hirvonen sanoo.