Luin Totti Hämäläisen mielipidekirjoituksen oppivelvollisuusiän nostosta. Ennen kuin oppivelvollisuusiän nosto leimataan pelkäksi menoeräksi kuntalaisille, asiaa olisi hyvä tarkastella hieman laajemmin. Miten itse asian näen, niin kyseessä on tärkeä ennaltaehkäisevä toimenpide nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä.
Kun tarkastelemme asiaa oppivelvollisuusiän nostosta, täyteen vauhtiin päästyään se tuottaa kustannuksia hieman pyöristellen 600 000 euroa vuodessa. Entä jos käännämme katseen tulevaisuuteen, ja ajattelemme tätä sijoituksena lastemme tulevaisuuteen? Suomessa on noin 60 000 syrjäytynyttä nuorta. Yksi syrjäytynyt maksaa noin miljoonan. Kukaan ei ole immuuni syrjäytymisen mahdollisuudelle.
Koulupudokkuus on yksi merkittävimpiä tekijöitä nuorten syrjäytymiseen liittyen. Jos oppivelvollisuusikää nostamalla saamme kolmen vuoden aikana vain kaksi nuorta kiinnitettyä koulutuspolulle ja näin osaksi yhteiskuntaa, tulemme laskennallisesti saamaan tuon sijoituksen takaisin. Kukin vaikeuksiin ajautumassa oleva nuori tuottaa koulutukseen kiinnittymällä miljoonan lisää. Kun mietin tätä asiaa, niin kaksi koulutukseen kiinnittyvää nuorta kolmessa vuodessa on lopulta varsin pieni määrä.
Puhutaan paljon siitä, miten ennaltaehkäisyyn tulee panostaa. Oppivelvollisuus on yksi merkittävä ennaltaehkäisevä toimenpide. Eikö se silloin ole juuri sitä, mitä olemme toivoneet? Mietimme asiaa sitten taloudelliselta kannalta, tai inhimillisestä näkökulmasta, niin tämä on erityisen ajankohtainen toimenpide myös vallitsevan pandemiatilanteen vuoksi, josta nuoret kärsivät eniten.
Mitä muuta voisimme tehdä syrjäytymistä ehkäistäksemme? Olen väläytellyt ajatusta ”arkivalmennuksesta” osaksi mielenterveystyön palvelulupausta. Ajatusta voidaan toki soveltaa laajemminkin. Olen havainnut tämän olevan yleinen puute ainakin mielenterveyspalveluissa. Arkivalmennus keskittyy eheän, hyvinvointia tukevan arjen rakentamiseen. Arkivalmennus ei tarvitse pitkää erikoistumista, vaan voisi toimia kokemusasiantuntijakoulutuksen jatkeena, jolloin työvoimaa on mahdollista saada edullisesti ja nopeasti. Riittää, että arkivalmentaja on kokenut jotain tavallista suurempia vaikeuksia ja selvinnyt niistä.
Mitä arkivalmennus on käytännössä? Tavanomaista keskustelua arkisessa ympäristössä, esimerkiksi kahvikupin äärellä. Ei puhuta oireista ja ongelmista, vaan viime päivien tekemisistä, tavoitteista ja suunnitelmista. Yhdessä tekemistä tuettavan kanssa. Arkisten selitysten ja -ratkaisujen pohdintaa. Tuettavan toimijuuden vahvistamista omassa elämässään.
Arkivalmennus pyrkii auttamaan rakentamaan arjen rutiineja pala palalta, löytämään mielekästä sisältöä esimerkiksi harrastuksen, myöhemmin koulun tai työn muodossa. Arkivalmentaja toimii yhteistyössä ammattilaisten kanssa, mutta lähempänä asiakasta kuin palvelujärjestelmää. Arkivalmentajan yksi tavoite on tuottaa tuettavalle onnistumisen kokemuksia, iloita niistä yhdessä. Näin itsetunto vahvistuu, ja yksilön kokemus omasta pärjäämisestä vahvistuu, joka heijastuu positiivisesti yksilön tuen tarpeeseen.
Lisäksi pitäisin hyvänä lisänä kouluvalmentajia, joka on Lapualla lupaavia tuloksia tuottanut konsepti. Kouluvalmentajan tarkoitus on tukea oppilasta kiinnittymään kouluun, ja esimerkiksi lievittää koulupelkoa.
Mielestäni jokaisella 16–29 -vuotiaalla nuorella tulisi olla myös oikeus tukihenkilöön. Tämä olisi hyödyllinen lisä osaksi palvelujärjestelmän toimivuutta tehostamaan. Tukihenkilö voisi toteuttaa arkivalmennuksen ideaa nuoren kanssa. Näin saataisiin myös yleiset raamit tukihenkilötoiminnalle.
Joka tapauksessa… Meillä on paljon erilaisia keinoja ehkäistä nuorten syrjäytymistä, mutta siinä meidän tulee kääntää katse tulevaisuuteen. Ehkäistessä merkittäviä taloudellisia ja inhimillisiä haittoja, emme voi etsiä pikavoittoja. Suurimmat menot ja inhimilliset haitat kuitenkin koostuvat pitkällä aikavälillä kertautuvista kustannuksista ja toinen toistaan vahvistavista haitoista.
Oppivelvollisuuden pidentyminen on yksi merkittävä ennaltaehkäisevä keino nuorten koulupudokkuuden – ja sitä kautta syrjäytymisen – ehkäisyssä.
Ville Venesmäki
kokemusasiantuntija
kuntavaaliehdokas, SDP (sit.)
