Ella Junnila nähdään heinäkuussa Hakkarissa, kun siellä pidetään hyppylajien karnevaalit.
Heinäkuun alkupäivänä Hakkarin vapaa-aikakeskuksessa riittää säpinää. Useampi sata nuorta yleisurheilijaa kokoontuu viettämään neljän päivän mittaista karnevaalia aikavälillä 1. – 4. heinäkuuta. Mukana ovat korkeus- ja pituushyppääjät sekä kolmiloikkaajat. Junioreita odotetaan paikalle imemään oppia ympäri maata ja karnevaalikisoja tähdittää moni maan ehdottomista huipuista, kuten ehkä myös korkeushyppääjä Ella Junnila. Myös pituustähti Kristian Pullia ja kolmiloikkaaja Kristiina Mäkelää odotetaan Hakkariin. Karnevaalien järjestämisestä vastaavat Yliastujat ry, Lempäälän Kisa Yleisurheilu ja Lempäälän kunta.
– Tämä konsepti on nyt käytössä ensimmäistä kertaa, että kolme hyppylajia kokoontuu samaan paikkaan. Korkeus on ollut hiukan heittopussina, korkeuskarnevaalien pitopaikka on vaihdellut lähes vuosittain. Nyt olemme porukassa muiden hyppylajien edustajien kanssa, mikä erittäin upea juttu, kertoo 23-vuotias Junnila, joka säväytti menneenä hallikautena hyppäämällä EM-pronssia Suomen ennätystuloksella 196, mikä ylitti myös elokuisten Tokion olympialaisten tulosrajan.
Se kilpaileeko Junnila Hakkarissa vai onko hänen roolinsa olla nuorten tsempparina, ratkeaa toukokuussa, kun nähdään millaiseksi kansainvälinen kilpailukalenteri korona-pandemian jäljiltä muokkaantuu.
– Paikan päällä Lempäälässä olen satavarmasti, on sovittu, että pidän leiriläisille luentotyyppisen jutun. Myös kilpaileminen on täysin mahdollista, kilpailukalenterini nyt huhtikuun alussa on täysin auki vielä.
– Karnevaalitapahtumassa on tarjolla paras hyppäämisen ”knowhow”, näkee kavereita ja huippuja. Yleisurheilussakin on oivallettu, että yhteisöllisyys on iso ja tärkeä arvo nykyurheilijoille, alleviivaa Ella Junnila
Ella Junnila on itse pienestä saakka ollut mukana karnevaalitapahtumissa, leiriläisenä ja kisaajana. Junnilan geenit ovat urheiluun parasta mahdollista luokkaa, sillä hänen äitinsä Ringa Ropo muistetaan 1980 – 90-luvun taitteen maailmanluokan pituushyppääjänä, jonka ennätys 685 on vieläkin naisten Suomen ennätys. Ellan isä Juha Junnila puolestaan hyppäsi pituutta SM-tasolla, ennätyksen ollessa komea 744.
Huhtikuussa Junnila viettää hallikauden jälkeistä peruskuntokautta, jossa tehdään perusharjoittelua, oman lajiryhmän testejä ja pian edessä häämöttää ulkomaan leiri Portugalissa.
– Leirillä eletään täydessä kuplassa. Hotellihuonessta treenikentälle ja takaisin, arkista ja tarkkaa hommaa, mutta edelleen pitää olla äärimmäisen varuillaan koronan takia, esittelee virtolaisjuurisen ex-korkeushyppääjä Jouko Kilven valmennettava.
Haastattelupäivä on Junnilan lepopäivä, johon on ympätty iso joukko muitakin palavereita. Urheilija elää varsin tavallista arkea, mitään erityisen spesiaalia Junnila ei elämänsä koe olevan.
– Aamulla herätys on siinä seitsemän kieppeillä, sitten aamupala ja päivän päätreenin teen puoliltapäivin. Pyrin ruokailemaan neljä tai viisi kertaa päivässä, ateriat ovat perusarkiruokaa, ei mitään suurta hifistelyä. Pyrin pääsemään noin iltakymmeneltä nukkumaan, jos joskus lipsuu, nukun sitten aamusta pidempään, kertoo esimerkkejä Junnila arjestaan.
– Vaikka totta kai huippu-urheilijan elämä on kurinalaista, tulee joskus lipsuja. Jäätelö on paheeni, sitä sitten ahmin silloin tällöin. Itsekuria siis tarvitaan, mutta myös tervettä järkeä, Tampereen yliopistossa politiikan tuntemusta urheilun ohella opiskelava Junnila jatkaa arkensa kuvailua.
Se, että Ellan paikka Tokion olympialaisissa on varma, pudotti hyppääjän niskasta ison taakan pois. Nyt kaikki tekeninen tähtää kisoista suurimpiin, jotka toivon mukaan saadaan pidettyä elokuussa. Korkeudessa maailman taso on sitä luokkaa, että mieliäkseen taistella top10- sijoista, pitää tuloksen olla hyvin lähellä kahta metriä.
– Kahta metriä kohti mennään ja siihen tähdätään. Luvassa on hieno yleisurheilukesä ihan varmasti, sen yksi kohokohta on Hakkarin hyppykarnevaalit, Ella Junnila hehkuttaa.
