Politiikka on siitä jännittävä asia, että liki jokainen meistä katsoo olevansa sen asiantuntija. Me tiedämme, mikä puolue on paras. Meille on selvää, että tämä puolue ajaa oikeita asioita ja tekee sen oikeanlaisin keinoin. Valitettavasti muut eivät tätä aina ymmärrä, vaikka asia on aivan kirkas. Miten onkaan mahdollista, että niin moni muuten fiksu ihminen kannattaa väärää puoluetta? Se on alati hämmentävä mysteeri.
Millä perusteilla ihminen asemoi itsensä poliittiselle kentälle? Kuinka moni on perehtynyt puolueitten ohjelmiin? Entä kuinka moni elää omassa kuplassaan, jonne päästää sisään vain samanmielistä ajattelua? Kuka on valmis kuuntelemaan vastapuolen argumentit ja arvioimaan niitä edes joten kuten neutraalisti? Miksi politiikan pitää olla kaikkiin suuntiin haarovaa monimutkaista vääntämistä?
En ole toiminut politiikan parissa, mutta ammattiini liittyvissä luottamustoimissa kyllä. Niinä vuosina aloin nähdä poliitikotkin uusin silmin. Myös poliitikon työssä on kyse siitä, että ollaan valmiita uhraamaan omaa aikaa ja energiaa yhteisten asioitten hoitamiseen. Joskus niitä uhrauksia pitää tehdä paljonkin, päivät ovat pitkiä, asiat mutkikkaita. Kiitosta saa harvoin, mutta arvostelua on tarjolla runsaasti. Toki poliitikkoja saa ja pitääkin arvostella, mutta asiallinen kritiikki on usein ihan muuta kuin s,e mitä nykypoliitikkojen niskaan sataa.
Joitakin poliitikkoja näyttäisi kiinnostavan eniten oma menestys ja valta, mutta niitten hinta voi olla todella kova. Kuntatasolla toiminta lienee leppoisampaa kuin valtakunnan politiikassa, mutta silti jokaisen kuntavaaliehdokkaan on valmistauduttava vähintään kampanjointiin. Jos valtuustopaikka lankeaa, on perehdyttävä asioihin, istuttavat kokoukset, laadittava lausunnot ja ties mitä kaikkea. Jonkun se on tehtävä.
En ole ihan niin lapsellinen, etten ymmärtäisi, kuinka kovaa peliä politiikka voi olla ja että siinä virtaa muutakin kuin jalo pyrkimys hoitaa yhteisiä asioita. Silti annan juuri nyt kiitokset kaikille kuntavaaliehdokkaille. Näinä aikoina on rohkeaa laittaa itsensä likoon. Ja kaikkina aikoina, siellä puoluepoliittisten kiemuroiden ja valtataisteluiden katveessa, on ollut ja on oleva niitä ihmisiä, joihin äänestäjä voi luottaa.
Sari Peltoniemi
