Käsitys, että Lempäälän kunnan ruotsinkielinen nimi olisi Lembois, on laajalle levinnyt. Sitä ylläpitää vanhempiaan oikaiseva teininuoriso, sitä käytetään vitsinä yhdistysnimissä, sitä saattaa käyttää satunnaisesti ruotsin kielen natiivipuhuja, sen löytää jopa Wikipediasta. Toivoisi, että kunta osaisi virallisissa käyttää kunnan oikeaa ruotsinkielistä nimeä.
Lembois Lempäälän nimeksi käsitettynä on virhe. Siis toistettu virhe, väärä nimimuoto, ottakaa uskoaksenne. Se on väärinkäsitys, jonka alkujuuret on helppo jäljittää. Lempäälän ruotsinkielinen nimi on Lempälä yhdellä äällä. Lembois on kirkonkylän eli Lempoisten ruotsinkielinen muoto, jota ryhdyttiin käyttämään 1800-luvun jälkipuolella junaliikenteen aikatauluissa. Ennen tuota ajanjaksoa ei kukaan ruotsinkielinen sekoittanut Lempäälää ja Lemboista. Edellinen on pitäjä, jälkimmäinen kirkonkylä. Valtionhallinnon ja kirkon asiakirjoissa Lempäälän pitäjän ruotsinkielinen nimi on ollut 1400-luvulta nykyaikaan asti yksikäsitteisesti Lempälä. Tätä ruotsinkielistä nimeä tarkoittavia kirjoitusmuotoja ovat Laemppaela, Lemppälä, Lempele jne.
Maanmittarit käyttivät 1700-luvun Lempäälän kyläkartoissa ja tiedustelukartoissa ruotsalaiseen muotoon muutettuja nimiä: Lippo oli Lippois, Lastunen Lastus ja Lempoinen Lembois. Muistelen myös, että Miemola olisi ollut vanhoissa kartoissa Miemois.
Koko Lembois –kysymyksen on selvittänyt Lempäälän paikallishistoriaan paneutunut tohtori Ilkka Mäkinen, joka on kirjoittanut aiheesta tutkimusartikkelit suomeksi 2012 ja ruotsiksi 2018. Mäkinen selvittää nimikysymyksen akateemisen tutkijan tarkkuudella, monipuolisia historiallisia lähteitä käyttäen. Seuraavassa esittelen kysymyksen Ilkka Mäkisen kertomaan perustuen.
Virhe alkoi jo höyrylaivaliikenteen aikatauluista, jolloin Hämeenlinnasta ja Tampereelta Lempoisiin liikennöivien laivojen aikataulujen alkumuodon ”Lembois by i Lempälä socken” korvasi yksinkertaisesti ”Lembois”. Kun rautatie Hämeenlinnan ja Tampereen välille valmistui 1875, esitettiin aikataulu kaksoistabellina, jossa Tamperetta edelsi suomenkielisessä taulussa ”Lemponen” ja vastaavassa ruotsinkielisessä taulussa ”Lembois”.
1890-luvun kielikiistat toivat kuvaan militantin kielipolitiikan. Ruotsinkieltä käyttävä Tampereen säätyläisväki alkoi lehdissään (Tammerfors Nyheter, Tammerfors Aftonblad) rautatieaseman mukaan käyttää oikeaksi olettamaansa muotoa Lembois socken s.o. Lempäälän pitäjä. Tämän huipentuma on tunnettu yhdistys Lembois Jaktvårdsförening, jonka metsästysmaat olivat Nurmella. Tämän yhdistyksen lopulliseksi suomenkieliseksi nimeksi tuli Lempäälän metsästysseura.
Kielitaistelu johti siihen, että Väinö Wallin (Voionmaa) toimitti listan suomenkielisistä paikannimistä ja Ralf Saxén ruotsinkielisistä. Saxénin listassa Lempäälä on ruotsiksi Lempälä. Kuten kuuluukin. Sittemmin Otto Bruun toimitti RKP:n tilauksesta 1926 nimilistan, jossa Lempäälän varhemmaksi ruotsinkieliseksi nimeksi selitetään (väärin) Lembois. Samanlaisen listan RKP tuotatti 1963, uudistaen virheen. Näistä kielitaisteludokumenteista Lembois on lipsahtanut jopa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suosituksiin. Ennen Ilkka Mäkistä kukaan ei ole vaivautunut tutkimaan asiaa.