Moni ajattelee, että ilmastonmuutosta pitäisi torjua nostamalla polttoaineveroa. Toisin sanoen sitomalla polttoaineen hinta sen CO2-osuuteen. Ja nostamalla tätä tasoa, kunnes polttomoottoriautot olisivat kadonneet Suomen maanteiltä. Houkutus ajatella näin on suurta henkilölle, joka asuu niin sanotusti keskikaupungilla ja itse käyttää pelkkää joukkoliikennettä.
Tarkemmin ajatellen tämä ajatus ei ole sen paremmin kestävä kuin oikeudenmukainenkaan. Sähköautoja tukemalla ja polttomoottoriautoja lisää verottamalla syntyy raaka yhteiskunnallinen epäkohta: rikas ajaa sähköautolla, jonka hankkimista ja latausverkkoa valtio tukee, tavallinen ihminen ajaa bensa- tai dieselautolla maksaen vuosi vuodelta enemmän. Valtion tukemalla sähköautoilijalla on hyvä omatunto. Polttomoottoriautolla ajavaa syyllistetään ajoistaan, samalla kun hän maksaa sähköautoilun tuen.
Ajatusvirhe on Euroopan Unionin kokoinen. EU:n tilastojen mukaan Euroopassa on tällä hetkellä 274 miljoonaa autoa. Vuonna 2030 näistä olisi sähköautoja 34 miljoonaa kappaletta. Kuitenkin ratkaisevat toimet ilmastonmuutoksen torjumiseksi pitää tehdä vuoteen 2040 mennessä. Sähköautot eivät siis ole ilmastopoliittinen ratkaisu. Ratkaisu on autojen käyttövoiman vaihtamisessa. Nykyisillä polttomoottoriautoilla ajetaan, mutta biopolttoaineita tankataan. Siis esimerkiksi biokaasua ja biodieseliä. Yhteiskunnan kannattaa tukea tätä siirtymää avustamalla polttomoottoriautojen konversiota biokäyttöisiksi.
Biokaasun tuotannossa syntyy puolestaan mädätysjätettä, jota lannoitteena käyttämällä voidaan vuosittain sitoa 200−1 000 kiloa hiiltä peltohehtaarille. Vuosien mittaan tästä syntyy merkittävä hiilinielu. Esimerkki tämän nielun maksimista: 1000 kg hiiltä x 2,6 miljoonaa tilastoitua peltohehtaaria on HAMK:n laskelman mukaan 16 % prosenttia vuoden 2019 ilmastopäästöistämme. Yhdistelmä biokaasuauto ja hiilen sitominen peltoon on siten keinovalikoiman huippuyhdistelmä! Sähköautolla ei tätä etua ole.
Toukokuussa 2021 liikenteen verotuksen uudistamista pohtinut työryhmä totesi laskelmiensa perusteella, että jos tieliikenteeltä halutaan edelleen kerätä sama määrä veroja kuin nyt, tulisi henkilö- ja pakettiautojen ajoneuvoveroa nostaa 500 eurolla. Mikäli ajoneuvoveroa ei nosteta, tulee liikenteen 8,0 miljardin euron veropohjaan 1,7 miljardin euron aukko. Tämä aukko syntyy CO2-perustaisen polttoaineveron tehdessä autoilun moninkertaisesti kalliiksi.
Silloinen valtiovarainministeri Matti Vanhanen piti näitä ajatuksia epäoikeudenmukaisina ja poliittisesti mahdottomina. Hän toisti esityksensä, että liikennettä verotettaisiin ajettujen kilometrien mukaan. Jonkinlainen paikannuslaite on melkein joka autossa: on navigaattori tai kännykkä.
Liikennettä seurataan jo nyt anonymisoituna ilmiönä. Tieverkko, jota autoilija käyttää, otettaisiin huomioon. Näin alemman luokan tiestöllä ajetut kilometrit olisivat halvempia ja hyvin päällystetyillä, nopeilla teillä ruuhkissa ajetut kilometrit kalliimpia. Sekin otettaisiin huomioon, onko alueella joukkoliikennettä vai ei. Tällainen verotus olisi oikeudenmukaista. Ilmastoasiakin hoituisi tällaisen veron osa-elementillä.
Juha Kuisma
Kirjoittaja on lempääläinen tietokirjailija
