Vaikuttamistoimielimet nuoriso-, vammais- ja seniorineuvostot pääsivät tutustumaan uuden kuntastrategian luonnokseen ja esittämään siihen omiakin ehdotuksiaan. Seniorineuvosto haluaa, että seniorit mainitaan ja ovat keskeisesti mukana suunnitelmassa.
Sosiaali- ja terveystoimi siirtyy hyvinvointialueelle ja se merkitsee, että iäkkäät ihmiset eivät enää aiheuta kunnalle suuria kustannuksia. Niiden takiahan tähän asti vanhoja on asukkaina hiukan vieroksuttu. Kustannukset poistuvat, mutta eläkeläisten maksamat verotulot jäävät kunnalle. Siitä syntyy huomattava nettovoitto, sillä eläkeläisten vaikutus kunnan muihin kuin sote-menoihin on varsin vähäinen. Sen vuoksi kunnan kannattaisi toimia niin, että Lempäälä pitää ja vetää senioreita.
Senioreilla on suuri merkitys liike-elämälle. He lisäävät kaupallista kysyntää ja erityisesti hoiva- ja muiden palveluiden tarvetta. Myös hyvinvointialueen työpaikkoja ja työntekijäitä sijoittuu Lempäälään siinä suhteessa kuin meillä on hoidettavia vanhuksia. Kulttuuriala, taide ja muut hyvinvointia edistävät palvelut ja harrastukset lisäävät senioreiden ansiosta paikkakunnan elinvoimaa.
Puhuttaessa eläkeläisten tuottamista kunnallisveroista ei ole kyse ihan pikkusummasta. Valtakunnan keskiarvolukuja käyttäen kunnallisverojen suuruusluokka on Lempäälässä ollut 16−18 miljoonaa euroa. Lisäksi Lempäälän kunta saa jako-osuutensa pääomatuloverotettujen eläkeläisten maksamista veroista, joten eläkeläisten verotuotto on kunnalle tänä vuonna liki 20 miljoonaa euroa. Tästä voi laskea, että heidän verotettavat tulonsa ovat 100 miljoonan euron luokkaa, josta talouselämässä pyörii ehkä 70 miljoonaa euroa.
Ensi vuonnakin talouselämässä liikkuu eläkeläisten tuloja saman verran, mutta kunnan tulot ja menot vähenevät hyvinvointialueelle siirtymisen vuoksi noin 60 prosentilla. Eläkeläisiltä kertyy kunnalle veroja 7–8 miljoonaa euroa kunnan kokonaisveropotin ollessa ehkä noin 40 miljoonaa euroa.
Kun sote-menoja ei enää ole, senioreiden aiheuttamat menot ovat suhteellisen vähäiset ja vähenevät vielä heidän vanhetessaan. Kustannusvaikutuksia voi laskea monella tavalla ja riippuu paljon mm. siitä, kuinka kunnan infran ja hallinnon menot kohdistetaan. Helpompi on laskea, kuinka paljon kunnalle syntyisi lisää kustannuksia yhden tai esimerkiksi sadan uuden seniorin takia tai paljonko kunnan menot pienentyisivät vastaavan seniorimäärän vähentymisen johdosta. Aika vaikea on osoittaa, että nämä muutokset vaikuttaisivat sanottavasti kunnan menoihin. Sen sijaan talouselämään ja kunnan rahoitukseen niillä olisi merkittävää vaikutusta.
Seniorineuvosto esitti lausuntonaan kuntastrategialuonnokseen lisättäväksi: ”Senioreiden ja vanhusten hyvä elämänlaatu kärkiprioriteetiksi.” ”Lempäälä profiloituu kunnaksi, joka haluaa senioreita ja vanhuksia asukkaikseen.” ”Iäkkäiden maksamista veroista syntyvästä nettovoitosta osoitetaan merkityksellinen osa lasten ja nuorten hyväksi.”
Ehdotusta siivitetään vanhalla sananlaskulla ”aikainen lintu nappaa madon” tarkoittaen, että meistä senioreista kohta kilpaillaan.
Reijo Fredriksson
Lempäälän seniorineuvoston pj.
