Aluevaltuuston kuulumiset: Pirkanmaan hyvinvointialue on kiinnostava

Kirjoittaja on lempääläinen sdp:n valtuutettu ja aluevaltuutettu.

On harvinaista, että äänestäjien kannustamana saa tehdä työtä luottamushenkilönä aivan uudessa organisaatiossa. Tämä on mielenkiintoista ja kiitos vielä kaikille äänestäjille, että luotitte minuun.

Pirkanmaan asukkaille on tärkeintä, että sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut toimivat hyvin juuri silloin, kun niitä itse tai läheinen niitä tarvitsee. Aluevaltuuston ja aluehallituksen sekä muiden luottamustoimielinten että hyvinvointialueen henkilöstön näkökulmasta palveluiden pitää aina toimia hyvin. Silloin palveluja tarvitsevat saavat palveluja oikea-aikaisesti ja yhdenvertaisesti koko maakunnan alueella. Jotta palvelut ja vastuut palveluiden toteuttamisessa ovat selvät, niin hallinnon on toimittava hyvin kuten myös kaikkien palvelulinjojen.

 

Sama hallintomalli ei sovellu kaikkialle Suomeen, koska esimerkiksi alueiden väestömäärät (Keski-Pohjanmaa n. 68.000 ja Pirkanmaa n. 520.000) ovat hyvin erilaiset, samoin henkilöstömäärä, joka esimerkiksi Pirkanmaalla on noin 19.000.

Siksi hyvinvointialueille on annettu mahdollisuus luoda itselleen sopiva ratkaisu. Pirkanmaalla, kuten myös muualla Manner-Suomessa, rakennetaan vuoden 2022 aikana hallintoa ja hyväksytään hyvinvointialueen strategia, jotta vuoden 2023 alussa hyvinvointialueemme on valmis ottamaan vastuun pirkanmaalaisten palveluista.

 

Pirkanmaan hyvinvointialueen kuntien erilaisuus on otettava huomioon, kun yhdessä rakennamme alueen palveluverkkoa, josta olemassa olevat kiinteistöt muodostavat keskeisen osan. Tämä onkin se osa-alue, jonka kanssa saan tehdä työtä, koska aluevaltuustossa minut valittiin aluehallituksen yhteydessä toimivan konserni- ja toimitilajaoston jäseneksi.

Ensimmäinen jaoston kokous on takana ja tehtävä vaikuttaa todella mielenkiintoiselta ja vastuulliselta.

Jo nyt on tiedossa, että hyvinvointialue vuokraa kuntien omistamat sosiaali- ja terveyspalveluiden käytössä olevat kiinteistöt, mutta jatko onkin sitten vielä avoimena. Osa kiinteistöistä on hyvässä kunnossa ja osa huonossa kunnossa. Siksi hyvinvointialueella on tehtävä kiinteistösuunnitelma, jossa ratkaistaan, mitä kiinteistöjä korjataan, minne rakennetaan uusia vanhojen tilalle ja minkä vuokrausta jatketaan.

Nämä kaikki ratkaisut ovat vielä avoinna, kuten sekin, mitkä palvelut järjestetään ja tuotetaan lähellä ja mitkä palvelut ovat keskitettyjä yhteen tai useampaan paikkaan, kuten esimerkiksi nyt on pääosin erikoissairaanhoidon palvelujen tilanne.

 

On selvää, että talous ja taloudellinen toiminta on tärkeää ja luo perustan monelle asialle, mutta tärkeintä on, että uudistuksella lunastamme sen palvelulupauksen, jonka lainsäätäjä eli eduskunta on meille luvannut. Jokaisella asukkaalla tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet saada oikea-aikaisesti niitä sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluja, joita asukkaat arjessaan tarvitsevat asuinpaikasta riippumatta.

Lisäksi palveluiden tulee olla esteettömiä ja saavutettavia.

 

Tuula Petäkoski-Hult
Aluevaltuutettu, konserni- ja toimitilajaoston jäsen,
Kunnanvaltuuston 1. varapuheenjohtaja