Aluevaltuusto on ryhtynyt tositoimiin. Toukokuun alussa valitsimme hyvinvointialuejohtajan ja viime perjantain vietimme strategia- ja talousseminaarissa.
Seminaaripäivän aikana luonnostelimme hyvinvointialueen palvelulupausta, keskustelimme strategisista painopistealueista ja kuulimme katsauksia muun muassa Pirkanmaan talouteen, väestöjakaumaan, sairastavuusindekseihin ja lainsäädännön hyvinvointialueen toiminnalle asettamiin reunaehtoihin.
Ryhmät tuntuivat olevan yksimielisiä tärkeimmistä strategisista yleislinjauksista: alueelle halutaan toimiva soteorganisaatio, jonka palvelut ovat laadukkaita ja yhdenvertaisesti saavutettavia. Palveluihin pitää päästä tarpeen vaatiessa nopeasti.
Yksimielisyys vallitsi myös siitä, että palveluiden pitää vastata yksilöllisiin tarpeisiin niin, että asiakkaan kokonaistilanne tulee huomioiduksi. Tämä edellyttää saumatonta yhteistyötä niin sosiaali- ja terveydenhuollon kuin perus- ja erikoissairaanhoidon välillä. Toimiva yhteistyö on avainasemassa myös, kun suunnitellaan ja toteutetaan kuntien, hyvinvointialueiden ja järjestöjen sekä pelastustoimen ja sotepalveluiden välistä työnjakoa.
Ennaltaehkäisyyn ja perustason palveluihin panostamista toivottiin monissa puheenvuoroissa. Skeptisemmissä puheenvuoroissa epäiltiin, onko lisäpanostuksiin varaa, koska niiden tuottamat säästöt näkyvät vasta pitkällä aikavälillä.
Puolueiden väliset erot kuuluivat puheenvuoroissa paljolti siinä, kuinka korkealle prioriteettilistalla halutaan nostaa tiukka talouskuri heti ensimetreistä lähtien ja kuinka paljon halutaan painottaa yksityisen sektorin hyödyntämistä suhteessa julkiseen palvelutuotantoon. Hyvinvointialueen ympäristövastuu esimerkiksi hankinnoissa, kiinteistöjen energiatehokkuudessa ja materiaalien kierrättämisessä nousi merkittäväksi linjaukseksi lähinnä vihreiden valtuutettujen puheenvuoroissa.
Aluestrategiatyö jatkuu toukokuun aikana valiokunnissa, strategian ohjausryhmässä ja toisessa valtuustoseminaarissa. Ensimmäisen strategialuonnoksen on määrä valmistua kesäkuussa, ja lopullisen strategian aluevaltuusto hyväksyy lokakuussa.
Aloitimme seminaarissa keskustelun myös alueen rahoituksesta ja talousarvioprosessista. Asiantuntijat totesivat alustuksissaan, että alueemme talouden ja organisaation toimintakyvyn haasteet ovat pitkälti samat kuin muualla maassa: henkilöstön riittävyys, hoito- ja palveluvelka, huoltosuhteen heikkeneminen sekä lasten ja nuorten mielenterveysongelmat.
Pirkanmaa on kuitenkin monien mittareiden perusteella erittäin hyvässä asemassa muihin hyvinvointialueisiin verrattuna. Rahoituksemme määrä päivittyy vielä pariin otteeseen, mutta tämänhetkisen tiedon valossa taloustilanteemme ei ole ainakaan katastrofaalinen, vaikkakaan rahaa ei missään nimessä tule olemaan tuhlattavaksi asti.
Yksi aluevaltuuston suurimmista ja vaikeimmista asiakokonaisuuksista tuleekin tänä vuonna olemaan hyvinvointialueen ensimmäinen talousarvio. Sen laadintaan sisältyvistä realiteeteista ja arvovalinnoista ehkä lisää ensi kerralla!
Tiina Wesslin
Kirjoittaja on lempääläläinen vihreä kunnanvaltuutettu ja aluevaltuutettu
Lue myös:
