Kunta ja sen myötä seniorineuvosto on uudessa tilanteessa, kun huomattava osa tehtävistä siirtyy hyvinvointialueelle. Seniorineuvoston rooli hyvinvointialueen Lempäälään kohdistuvan toiminnan suhteen on vielä epäselvää, mutta tarkentuu varmaan lähiaikoina.
Ikääntyneen väestön kannalta ennalta ehkäisevä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen nousee keskiöön. Kunta on siitä vastuussa, mutta oma roolinsa on myös vapaaehtoisjärjestöillä, seurakunnalla, yrityksillä ja muilla kuntalaisilla.
Se on monialainen haaste, joka koskee kaikkia kunnan toimialoja, jopa koulu- ja nuorisotointa. Sisällöllisesti ei ole paljon uutta, mutta se haastaa uudella tavalla. Sen sijaan, että hyvinvoinnin edistäminen on ollut eri toimijoiden sirpaleinen tilkkutäkki, siitä on syntymässä oma toimialansa. Osallisuusjaosto on hyvä ennakointi.
Monialaisuus tarkoittaa mm. sitä, että toimijat ja toimialat kietoutuvat yhteen. Erilaiset asiantuntijat ja asiantuntijuudet kohtaavat ja toimivat verkostoituneesti vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Ihmisten hyvinvointi ja sen edistäminen on monien toisiinsa liittyvien asioiden kokonaisuus, jossa osat vaikuttavat toisiinsa.
Ammatillinen asiantuntijuus on suunnittelevalla ja valmistelevalla henkilöstöllä, jotka koulutuksensa ja kokemuksensa lisäksi ammentavat tietoa myös muualta. Ministeriöt, tutkijat ja eri alojen keskusjärjestöt ohjaavat ja tarjoavat asiantuntijatietoa omista lähtökohdistaan. Kunnan luottamushenkilöt edustavat poliittista asiantuntemusta.
Ikääntyneen väestön tarpeiden ja kokemusten välittymistä varten vanhuspalvelulaissa ja kuntalaissa on yhtenevät säädökset vanhusneuvostoista. Lempäälässä se on seniorineuvosto. Niiden asiantuntemus edustaa asiakasnäkökulmaa. Sitä elämänkokemusta, joka puuttuu suunnittelijoilta ja valmistelijoilta sekä suurimmalta osalta poliittisia päättäjiä.
Tiedolla johtaminen, jota Lempäälässä noudatetaan, edellyttää faktatiedon hankkimista asioiden tilasta. Sitä tuotetaan mm. tilastoinnin ja kyselyiden avulla, jolloin syntyy pääasiassa numeraalista tietoa. Asiakaspalautteilla pyritään saamaan ja saadaan tietoa asiakaskokemuksesta. Tietoa kertyy, mutta missä määrin sen hyöty suuntautuu toiminnan tulokseen? Ikääntyneen henkilön näkökulman, käyttäytymisen ja odotusten ymmärtäminen auttaa kehittämään ja tuottamaan parempia ratkaisuja. Seniorineuvosto kokee tehtäväkseen välittää tätä asiakasymmärrystä.
Tiedon hankkimisessa ja välittämisessä korostuu käytettävän kielen merkitys. Selkeä kieli ja usein jopa selkokieli on ehdoton edellytys, että tieto välittyy ja kysymykset ymmärretään oikein. Tieteelliset termit ja ammatillinen sanasto ovat välttämättömiä kuvaamaan asioita, ilmiöitä ja käsitteitä yksiselitteisen täsmällisesti, mutta ne kuuluvat vain ammatilliseen tiedonvaihtoon. Kansalaisille tiedot ja asiat on kerrottava kansan ymmärtämällä kielellä. Ymmärrettävyysvaatimus koskee myös hallinnossa tuotettuja asiakirjoja. Tämän edistämiseksi seniorineuvostolla on työsarkaa.
Ikääntyneen väestön digiosallisuus on avainasia, joka kuuluu seniorineuvoston kärkiteemoihin. Sen kuntoon saaminen edellyttää muutoksia tuotettuun sisältöön ja toimintaympäristöön. Pidämme selvänä, että se on lainsäädännöstäkin johtuen kärkiasia myös kunnan hallinnossa.
Lainaus HTT Liisa Jurmun väitöskirjasta: ”Jos kunnassa tehdään yhteistyötä esimerkiksi kuntalaisten ja järjestöjen kanssa, on osattava paitsi löytää oikeat henkilöt mukaan verkostoon, myös varmistaa toiminnan tasavertaisuus. Kunta ei voi sanella toimintatapoja, ja yhteistyökumppanien on aidosti haluttava olla mukana verkostossa. Kun kuntaa uudistetaan, ei välttämättä kiinnitetä riittävästi huomiota kunnan toimintakulttuurin uudistamiseen. Me tarvitaan avainhenkilöitä, jotka kyseenalaistavat, esittävät vaihtoehtoja ja saavat muutkin ihmiset kyseenalaistamaan sitä totuttua toimintaa. Se on uudistamisen näkökulmasta ihan olennainen asia.”
Reijo Fredriksson, Lempäälän seniorineuvoston puheenjohtaja
