Miksi tehdä kirjoja kylistä, joita ei ole ollut olemassa enää vuosikymmeniin? Siksi, että tarvitaan muistijälkiä tuleville sukupolville sekä elävää kerrontaa ja tietoa kaikille Karjalan ja Suomen historiasta kiinnostuneille.
Vaikka sotien 1939–44 jälkeen itärajan taakse Karjalan kannakselle jääneitä suomalaisia karjalaiskyliä ei enää ole, ne elävät edelleen vahvasti Karjalan evakkojen ja heidän jälkeläistensä mielessä. Tähän haasteeseen on vastannut vuonna 1947 perustettu perinne- ja kulttuurijärjestö Sakkola-Säätiö, joka kymmenisen vuotta sitten asetti kunnianhimoiseksi tavoitteekseen koota kirjoiksi koko vanhakarjalaispitäjä kylineen ja koulupiireineen.
Valtakunnallisesti ja kansainvälisestikin merkittävä suuri urakka pääsee nyt päätökseensä, kun sarjan 13. kyläkirja Kuohuva Kiviniemi Sakkolassa Karjalan kannaksella julkistetaan sunnuntaina 29. syyskuuta 2013 Lempäälässä. Kirjassa on 512 sivua; historiatietojen lisäksi teosta värittävät tarinat ja muistelut, valokuvat, kartat ja muut dokumentit.
Tietoa on saatu arkistoista, evakkojen jälkipolvilta ja aivan suorana kerrontanakin: Kiviniemi-kirjan toimituskunnassa on mukana kolme Karjalassa syntynyttä jäsentä, Yrjö Raaska, 100, Vesilahdesta, Teuvo Kuparinen, 83, Espoosta ja Maija-Liisa Mäkelä, 74, Jämsästä. Muut toimituskunnan jäsenet ovat Satu Karvinen Vesilahdesta sekä Antti Hynnä, Marjo Ristilä-Toikka ja Hannu Turkkinen Lempäälästä.
Kylä- ja koulupiirikirjojen ohella Sakkola-Säätiö on kustantanut kaksi koko Sakkolan pitäjää koskevaa historiateosta uusintapainoksineen. Säätiö julkaisee myös kahdeksan kertaa vuodessa ilmestyvää Suvannon Seutu -pitäjälehteä, ylläpitää Sakkola-Museota Lempäälässä Kuokkalan museoraitilla ja internetissä yhdistyksen kotisivuja.
