Keski-ikä on otollisinta aikaa tyypin 2 diabetekselle iskeä kiinni.
Paino nousee hiljalleen, kun energian tarve vähenee. Kenties liikuntaakaan ei tule harrastettua entiseen malliin. Työpäivät ja vapaa-aika kuluvat monilla konttorissa istuen ja sohvalla maaten, mutta ruoka kyllä maittaa.
Diabetes on aineenvaihduntasairaus, jossa insuliinin eritys elimistössä on vähentynyt. Sitä hoidetaan lääkkeillä, joilla tuetaan ja tehostetaan insuliinin toimintaa.
Ehkä lääkkeitäkin tärkeämmässä roolissa ovat potilaan omat elintavat. Tyypin 2 diabeteksen voi saada kuriin oikealla ruokavaliolla ja liikunnalla.
Diabetesliiton mukaan tyypin 2 diabeetikoita on Suomessa noin 250 000 ja tyypin 1 diabeetikoita noin 40 000.
Suuri osa sairastaa diabetestä tietämättään. Liiton mukaan diagnosoimattomia tyypin 2 diabeetikoita arvellaan olevan Suomessa jopa 200 000.
Säijässä asuva Marja Haapamäki, 66, istui viimeiset työvuotensa rekan ratissa. Elämä oli aktiivista ja kiireistä, eikä siinä ehtinyt juuri omia tuntemuksiaan kuuntelemaan.
Vuonna 2010 tuli aika jäädä eläkkeelle. Jo pian Haapamäki huomasi, että olo oli koko ajan väsynyt.
Hän kävi lääkärissä tutkituttamassa itsensä. Diagnoosi: aikuisiän eli tyypin 2 diabetes.
– Eihän siinä työelämässä ollessa juuri ehtinyt ylimääräistä kuntoilua harrastamaan. Koska tein yötöitä, minun tuli myös syötyä vähän miten sattuu. Kahviakin meni paljon, Haapamäki kertoo.
Lääkäri määräsi diabeteslääkityksen tablettimuodossa. Samalla Haapamäkeä kehotettiin tekemään elämäntaparemontti. Hän teki työtä käskettyä.
Vuodesta 2010 vuoteen 2012 Haapamäki pudotti painoaan 13 kiloa. Paino on pysynyt samoissa lukemissa tähän päivään saakka.
Myös verenpaine on laskenut aiemmasta, samoin kolesteroli. Haapamäki on yleisesti ottaen huomattavasti paremmassa kunnossa kuin kolme vuotta sitten. Voisi sanoa, että kyseessä on ihan toinen ihminen.
Miten elämäntapamuutos onnistui?
– Oikea ruokavalio on tärkeä. Olen vähentänyt huomattavasti rasvan ja sokerin käyttöä. Vaalean leivän olen vaihtanut kokojyväleipään, Haapamäki toteaa.
– Lautasellani on paljon kalaa, kanaa ja kasviksia.
Hän peräänkuuluttaa myös ruokailun säännöllisyyttä. Kaksi lämmintä ruokaa on syötävä joka päivä. Tämä oli Haapamäelle harvinaista työelämässä. Vuorotöissä kun säännöllinen ruokailu tuppaa olemaan enemminkin poikkeus kuin sääntö.
Syömisen muuttamisen ohella Haapamäki on alkanut liikkua aktiivisesti.
– Nyt kun olen eläkkeellä minulla on hyvin aikaakin, hän naurahtaa.
Marja Haapamäki käy joka päivä lähellä asuvan ystävänsä kanssa kävelylenkillä, säästä riippumatta. Myös viikoittainen jumppa Säijän koululla pitää yleiskunnon kohdillaan.
Diabeteslääkkeitä korvataan 200 miljoonalla
STT selvitti elokuussa, että Kela on maksanut viime vuonna diabeteskorvauksia yhteensä 175 miljoonaa euroa. Korvauksia saaneita diabeetikkoja oli 330 000. On arvioitu, että tänä vuonna tulee maksamaan jopa 200 miljoonaa euroa.
STT:n mukaan alkuvuonna valtion kassasta upposi yli 87 miljoonaa euroa diabeteslääkkeiden korvauksiin.
Diabeteslääkitystä saavien määrä kasvaa joka vuosi. Tilastoiden mukaan viiden edellisen vuoden aikana diabeteslääkettä saaneiden määrä kasvoi yli 20 prosenttia. Kustannukset nousivat samalla yli 60 prosenttia.
Terveystalon johtava ylilääkäri Juha Tuominen kirjoittaa blogissaan, että diabeteslääkkeet ovat Kelan korvaamista yksittäisistä lääkkeistä suurin menoerä.
– Diabeteksen hoidolla ja hoidon vaikuttavuudella on siten merkitystä diabeetikkopotilaan lisäksi myös koko yhteiskunnalle.
Lempäälässä kannustetaan omahoitoon
Tyypin 2 diabetestä ehkäistään ohjaamalla potilasta elämäntapojen muutokseen.
Lempäälän kunta on mukana Potku II -hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on parantaa pitkäaikaissairauksien ennaltaehkäisyä ja hoitoa terveyshyötymallin mukaisesti. Toimintamallissa kehitetään suunnitelmallisia, tarpeenmukaisia ja terveyshyötyä tuottavia palveluja pitkäaikaissairaille.
Keskeisenä tavoitteena on potilaiden mukaan ottaminen oman hoitonsa suunnitteluun ja hoidon toteutukseen kehittämällä omahoitoa tukevia palveluja terveyskeskuksessa.
Lempäälän kunnassa Potku II -hanke alkoi marraskuussa 2012. Hankkeen yhtenä tavoitteena on yhteistyön kehittäminen kolmannen sektorin kanssa. Kartoitusta tehdään parasta aikaa. Osaan yhdistyksistä ja järjestöistä olenkin ollut jo yhteydessä.
Omahoitoa tukeva itsehoitopiste toimii Kuljun terveysasemalla. Lempäälän terveysaseman toimipiste on pois käytöstä remontin vuoksi.
