Lippalakki nousee päästä ja syvä kumarrus. LeKi-Yleisurheilu järjesti upeasti sujuneet yleisurheilun SM-kisat uusitulla Hakkarin urheilukentällä. Väkeä oli liikkeellä paljon ja aivan huikeaa oli huomata talkoolaisten valtava määrä.
Kisojen läpivienti tarvitsee osaavia ja lajisäännöt tuntevia asiantuntijoita, mutta erittäin paljon myös sellaisia käsipareja, jotka nostavat rimaa, asettelevat aitoja, kantavat vaatekoreja, keittävät kahvia ja niin edelleen. Pääpromoottori Timo Reunasen talkookutsuun oli vastannut hirmu joukko vapaaehtoisia, heille lankeaa iso kiitos kisaruljanssin läpiviennistä.
LeKin hyvä juniorityö ja varsin laadukas valmennusosaaminen näkyi mainiona menestyksenä. Mitaleita ja hyviä sijoituksia ropisi kotiseurallle roppakaupalla. Aikuisten SM-kisoista LeKi saalisti nykyhuippujensa ansiosta historialliset neljä mitalia, eikä mitään syytä ole epäillä, etteikö tulevinakin vuosina LeKin siniväri olisi edustettuna myös aikuisten tasolla mitalipalleilla.
Vähän varttuneempien lajiniilojen kanssa jutellessa tuli yksi huolenaihekin useasti eteen. Poikien määrän huima hupeneminen. Monessa poikien lajissa osanottajia oli vain muutama. Se, että esimerkiksi kävelyssä tai estejuoksussa mukanaolijoita on vain yhden käden sormilla laskettava määrä, on vielä selitettävissä lajin vaativuudella. Mutta esimerkiksi aidoissa (osanottajia 5), seipäässä (7) tai korkeudessa (8) kaikki mukanaolijat pääsevät SM-pisteille, se on jo hälyttävää.
Kokenut valmentaja totesi, että haastaviin lajeihin ja teknisesti vaikeisiin lajeihin, ei tahdo enää poikia löytyä. Tyttöjen puolella osanottajalistat ovat huomattavasti pulleammat.
Muissakin perinnelajeissa tilanne on sama, esimerkiksi menneellä kaudella Lempo-Volleyn lentopallon C-ikäluokassa (13–15-vuotiaat) poikia oli mukana seitsemän, tyttöjä noin 35 pelaajaa.
Selitys toki on, että jääkiekko, salibandy, jalkapallo ja uutena tulokkaana frisbeegolf vetävät puoleensa poikaharrastajia yleisurheilua ja lentopalloa enemmän.
Lue myös: