Puhelimitse ja netin kautta toimivat huijarit ovat jälleen aktivoituneet. Tässä yksi karmea tapaus, joka sattui jokin aika sitten Lempäälässä.
Täysin hyvässä uskossa toimiva henkilö laittoi eräälle tunnetulle sivustolla myytäväksi sänkynsä. Niinpä sitten yön myöhäisenä hetkenä ”ostaja” otti WhatsApp-yhteydellä kontaktin ja lupasi ostaa sängyn. Muutaman minuutin kuluttua ilmaantui toinen ”ostaja”, joka lupasi maksaa vuoteesta rutkasti enemmän. Pian ensimmäinen yhteydenottaja korotti vielä tarjoustaan ja sanoi kuriiripalvelun tulevan hakemaan sängyn. Ehtona näin jouhevalle palvelulle oli ainoastaan se, että myyjän tuli ensin maksaa takuusumma ostajalle, jonka jälkeen pankki maksaisi takuun ja tuotteen hinnan takaisin myyjälle. Toinen ehto oli, että myyjän tuli toimittaa viestillä ostajalle luottokorttitietonsa. Huomionarvoista keississä oli, että kauppaa käytiin yömyöhällä ja soittaja hoputti kaupan tekemistä saman tien.
Tarinan loppu ei ole myyjää mairitteleva. Ostajaa ei koskaan ilmaantunut, mutta muutaman päivän jälkeen selvisi, että pankkitiliä oli veloitettu lähes viisinkertaisella kauppasummalla. Saajana oli jokin tekaistu firma, jota tietysti ei ole olemassakaan. Rahat vain kierrätettiin pimeästi eteenpäin. Huijattu myyjä ei saanut koskaan omiaan pois, vaikka asiasta toki tehtiin pankille ilmoitus ja luottokortti suljettiin.
Tämä on vain yksittäinen tapaus. Erään arvion mukaan suomalaiset menettivät vuonna 2021 jo lokakuuhun mennessä yli 35 miljoonaa euroa verkkorikollisille. Samana ajanjaksona huijauksia saatiin pankeissa estettyä tai varoja palautettua 20 miljoonan euron edestä. Kyseiset luvut pohjautuvat pankkien ja poliisin saamiin tietoihin. Kirjattujen tapausten rinnalla tapahtuu lukuisa määrä huijauksia, joista ei tehdä ilmoitusta. Halpaan lankeaminen tuottaa monelle niin suurta häpeää, että menetyksistä vaietaan ja vahingot kärsitään mieluummin omissa nahoissa.
Jälkiviisaus on jonkun hokeman mukaan parasta viisautta. Mene ja tiedä, mutta yksi kivenkova tosiasia on, että kaikki mikä näyttää ja kuulostaa helpolta, kätkee useimmiten sudenkuopan. Juuri tähän huijareiden menestykäs toiminta pohjautuu.
Asiat tehdään niin helpoksi ja houkuttelevaksi, että moni lankeaa ansaan epäröimättä.
No, miten huijarit sitten toimivat? Edellä tuli yksi esimerkki. Osa huijareista saa uhrinsa luovuttamaan rahaa vapaaehtoisesti, osa kalastelee uhrilta henkilötietoja, pankkitunnuksia ja maksukorttitietoja, joiden avulla rahat sitten napataan salaa. Usein huijauksia edeltää valheelliset tarinat, jopa valehenkilöt ja valesivustot.
Tyypillistä uhria ei voida määritellä. Tiedetään, että tietojen kalastelu onnistuu usein ikäihmisiltä, mutta yhtä kaikki uhri voi olla kuka vaan. Jokainen tietokoneen ja puhelimen käyttäjä on periaatteessa nettihuijarin vapaata riistaa.
Hannu Salonpää
