Minulta on kuluneen vuoden aikana kysytty useasti: mikä muuttuu, kun hyvinvointialue käynnistää toimintansa? Jaa-a, vastaa nyt tuohon yksinkertaisesti ja ihmisen kokoisin sanoin eikä viranhaltijan kielellä. Vaikeaa. Lehdissä, jopa saman päivän painoksessa, toinen otsake ilmoittaa, ettei mikään muutu ja toisessa kerrotaan, miten vähävaraisille vanhuksille tarkoitettu siivouspalvelu lopetetaan.
Kunnissa työ muuttuu joka tapauksessa, kun hyvinvointilautakunta lopettaa työnsä ja sen alaiset toiminnot siirtyvät meiltä pois. Jäljelle jäävät toiminnot on pääosin Lempäälässä jo organisoitu hallinnollisesti uuteen asentoon ja asiat saavat erilaiset painoarvot.
En usko kuitenkaan, että kuntalaisen arjessa näkyisi radikaalia muutosta heti vuodenvaihteessa. Tulemme panostamaan erityisesti elinvoimaan ja yhteisöömme uusien toimien kautta, mutta arjessa työ näkyy vasta toteutuksessa. Muutokset ovat kuntalaisten näkökulmasta siis vielä paperilla eli suunnitelmia.
Elinvoima – mitä se on? Terminä elinvoima on haastava, mutta tiiviisti sanottuna ja yksinkertaistettuna se kertoo elinympäristömme tarjoamista mahdollisuuksista elää elämäänsä. Valtakunnan kilpailukykyisimmät toimintaympäristöt on rankattu vuosittain ansiokkaasti työllisyyden, yrittäjyyden, kunnan vetovoiman, tulonmuodostuksen sekä koulutuksen ja hyvinvoinnin mittareiden kautta. Yli kolmensadan kunnan joukossa, olemme sijoittuneet kuluvana vuonna eri elinvoimavertailuissa toiseksi ja kolmanneksi.
Saavutus on erinomainen 24 500 asukkaan kunnalle. Lempäälän kunta on kokoaan suurempi kunta ja haluamme varmistaa myös jatkossa, että niin yrityksillä kuin kuntalaisilla on hyvät elinolosuhteet.
Yhteisö on kunnan ydin. Me kuntalaiset muodostamme sen yhdessä. Lempäälä tavoittelee asemaa Suomen suurimpana kyläyhteisönä. Monen monta harrastustoimintaa ja ajanvietettä toteutetaan kunnassa vapaaehtoisten toimesta. Erityisesti järjestöt ja tämä arvokas arjen voimavara halutaan huomioida ja mahdollistaa toiminta monin tavoin.
Yksi jo ensimmäisen kerran pilotoitu mahdollisuus on Idea-raha eli ns osallistuva budjetointi ja sen käyttöönotto. Tämä tarkoittaa, että kuntalaiset pääsevät suoraan vaikuttamaan, mihin kohteisiin käytämme rahaa.
Lempäälä haluaa jatkossa suunnitella ja kokeilla muitakin suoran vaikuttamisen tapoja, olemmehan jo aiemmin tehneet muun muassa Kyllä kylille– sopimuksia, mitkä ovat nostaneet kyläyhteisöt entistä näkyvimmiksi toimijoiksi. Ehdotuksia uusista suoran vaikuttamisen tavoista otetaan vastaan, sillä parhaat toimintatavat löydämme yhdessä keskustellen.
Kuluneena vuotena on Lempäälän kunnassa valmistauduttu uuteen aikaan. Monesti taustalla tehtävä työ, joillekin nimeltään hallinnollinen suunnittelu, on kovinkin piilossa olevaa työtä. Hyvinvointialueen aloittamiseen liittyvä hallinnollinen työ on kuitenkin hoidettu pääosin kunnissa, eikä uudessa organisaatiossa, vaikka se onkin toimijana ollut olemassa jo tovin.
Muutoksen vaatima työpanos on ollut valtava ja näin varmasti jatkuu myös 1.1.2023 jälkeenkin. Niin kovin haluaisin olla oraakkeli, joka julistaa hyvinvointialueen tulon olevan kaikkien pelastus. En kuitenkaan näe, että mikään muuttuu kertaheitolla. Muutos vaatii aikaa ja raakaa työtä. Kaikki tuo on vielä edessä uudella organisaatiolla – niin Pirkanmaan hyvinvointialueella kuin Lempäälän kunnassakin.
Heidi Rämö
Kirjoittaja on Lempäälän kunnanjohtaja
