”Toivoisin, että köyhiä pidettäisiin vähän vähemmän huijareina ja laiskoina. Että koetettaisiin katsoa, miten heitä voitaisiin auttaa niin, että olisi mahdollista käydä enemmän töissä tai ylipäätään pärjätä elämässä.”
Tämän toiveen esitti avioeron ja sairauden vuoksi köyhyyteen ajautunut espoolainen Kirsi Mikkola Ylen laajassa jutussa, jossa kolmen toimeentulonsa kanssa kamppailevan elämää seurattiin syksyn ja talven ajan. Mikkolan toivomus on ymmärrettävä ja se kertoo ilmapiirin koventumisesta. Yhteiskunnan tukien varassa elämistä pidetään yleisesti liian helppona.
Ylen vaalikoneeseen vastanneet ehdokkaat ovat joutuneet ottamaan kantaa väitteeseen: ”Suomessa on liian helppo elää yhteiskunnan tukien varassa.” Puolueiden puheenjohtajista yksi, perussuomalaisten Riikka Purra, on väitteestä täysin samaa mieltä. Osittain samaa mieltä olevia on neljä: Annika Saarikko (Keskusta), Petteri Orpo (kokoomus), Sari Essayah (kristillisdemokraatit) ja Hjallis Harkimo (Liike Nyt).
Suomesta taatusti löytyy ihmisiä, jotka haluavat elää yhteiskunnan tukien varassa, mutta he eivät ole tuensaajien enemmistö. Sairastuminen työkyvyn vievään sairauteen tai työpaikan menetys henkilöstön supistuksen seurauksena eivät myöskään ole henkilökohtaisia valintoja. Näiden ja muiden vastaavien vastoinkäymisten lievittämiseksi hyvinvointivaltion pitääkin tukea ongelmatilanteisiin joutuneita ihmisiä, mielellään vielä riittävästi.
Sosiaalitukien varassa elämisen liiallisen helppouden sijasta todellinen ongelma on tukitason riittämättömyys. Yksinäisen henkilön toimeentulotuen perusosa on nyt 551,11 euroa. Se tekee hiukan yli 18 euroa päivää kohden ruokaan, henkilökohtaiseen hygieniaan, matkoihin, vaatteisiin ja muihin vastaaviin menoihin. Menoistaan tarkkaa kirjanpitoa pitänyt Kirsi Mikkola oli aikaisemmin varannut 400 euroa kuukaudessa ruokaan, hygieniatuotteisiin ja itsehoitolääkkeisiin. Nyt se ei kuitenkaan riitä, sillä yksistään ruoka on vuodessa kallistunut 15 prosenttia.
Tukitason riittämättömyyteen kiinnitti huomiota myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tuoreessa Perusturvan riittävyyden arviointiraportissa 2019 – 2023. Raportin mukaan ”Suomen perusturvaetuudet yhdessä asumistuen kanssa eivät riitä kattamaan viitebudjettien mukaista kulutustasoa takuueläkettä lukuun ottamatta”.
Toisin kuin yleisesti ajatellaan, tukien varassa ei eletä pidempään kuin aikaisemmin. Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saaren mukaan yhteiskunnan tukien pitkäaikainen käyttö on Suomessa suhteellisen vähäistä.
”Meillä on itse asiassa yksi ainoa etuus, jossa tuen kesto on pitkällä aikavälillä kasvanut, ja se on toimeentulotuki”, Saari toteaa Ylen haastattelussa. Toimeentulotuen varassa elävien määrän kasvu selittyy Saaren mukaan sillä, että ”työmarkkinatuelle pääsemistä on vaikeutettu, jolloin toimeentulotuen käyttö on lisääntynyt, kun muita vaihtoehtoja ei ole”.
Eduskuntavaalien tulos vaikuttaa siihen, millaista sosiaalipolitiikkaa Suomessa seuraavien neljän vuoden aikana tehdään. Vaalikoneista voit tarkistaa, millaisia näkemyksiä ehdokkailla on.
Itse vastasin olevani täysin eri mieltä Ylen väittämästä yhteiskunnan tukien varassa elämisen helppoudesta. Perustelin vastaustani näin: ”Suomi on saanut vastikään moitteita perusturvaetuuksien liian alhaisesta vähimmäistasosta Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitealta. Sosiaaliturvajärjestelmämme on joustamaton, pirstaleinen ja rankaiseva. Se sisältää useita kannustinloukkuja, jotka estävät palkallista työntekoa ja opiskeluiden aloittamista, sekä siirtymää työelämän, opintojen ja yrittäjyyden välillä.”
Saana Kuusipalo, eduskuntavaaliehdokas, SDP
