Kymmenen vuotta toimineen Tampereen seudun ammattiopiston eli Tredun juuret ulottuvat yli 130 vuoden taakse Tampereen kauppaopiston perustamiseen. Johtaja Kirsi Viskari herättelee tunnistamaan ammatillisen koulutuksen vaiherikkaan historian. Hänen mukaansa maamme toiseksi suurimman ammatillisen koulutuksen järjestäjän on kyettävä katsomaan tulevaisuuteen, ja sen on oltava toiminnassaan ketterä.
Nykymuotoinen Tredu on Suomen toiseksi suurin ammatillisen koulutuksen järjestäjä. Sen koulutustarjonta mahdollistaa peräti runsaan 60 tutkinnon suorittamisen. Tälläkin hetkellä oin 17 000 nuorta ja aikuista opiskelijaa taivaltaa omaa koulutuspolkuaan.
Tredulla on 14 toimipistettä ympäri Pirkanmaata. Toimipaikat ovat Kangasalla, Lempäälässä, Nokialla, Orivedellä, Pirkkalassa, Ylöjärvellä, Virroilla ja Tampereella.
Johtaja Kirsi Viskari nostaa Tredun onnistumisen ratkaisevaksi voimavaraksi erittäin osaavan ja hyvin motivoituneen henkilökunnan.
– Meillä on vielä onnekas ja vakaa tilanne opettajien ja ohjaajien suhteen. Asiat eivät ole yhtä mallillaan kaikissa maamme ammatillista koulutusta järjestävissä taloissa.
Viskari soittaa varoituskelloa ja kysyy, mistä tulevaisuudessa saadaan pätevät ja työllensä omistautuvat opettajat.
– Työ ei ole helppoa, mutta se on palkitsevaa. Opettajan roolissa on monta rautaa tulessa, sillä opettaja tekee paljon muutakin kuin opettaa.
Kirsi Viskari sanoo, että vuosikymmen sitten toteutettu Tampereen ammattiopiston ja Pirkanmaan koulutuskonsernin yhdistäminen Tampereen seudun ammattiopistoksi eli Treduksi on osoittautunut kauaskantoiseksi ratkaisuksi.
– Tulevaisuustyö on aina ja kaikkina aikoina erittäin merkityksellistä. Koulutuksen puolesta on jaksettava puhua.
Viskarin mielestä Tredun on oltava jälleen ketterä. Hän teroittaa, että niin koko yhteiskunnan kuin ammatillisen koulutuksen järjestäjän on osattava kuunnella herkällä korvalla niin nuoria kuin aikuisopiskelijoita.
– Nuorten mielipiteitä, käsityksiä ja odotuksia koskien työelämää on ensisijaisen arvokasta ottaa huomioon.
Viskarin mukaan Tredu ja lukuisat pirkanmaalaiset yritykset tekevät rakentavaa ja tuloksellista yhteistyötä ammatillisessa koulutuksessa.
– Niin meillä koulutuksen järjestäjänä kuin yrityksillä työllistäjinä on oltava erityistä kykyä katsoa tulevaisuuteen. Oikea-aikainen kurottaminen eteenpäin ja asioiden tunnistaminen on ratkaisevaa, koska instrumenttina koulutusjärjestelmä ei kykene reagoimaan yhdessä yössä. Ajassa tulevaisuusorientoituneena pystymme vastaamaan haasteisiin.
Viskari muistuttaa, että ajassamme syntyy täysin uudenlaisia ammatteja, joihin ei ole luonnollisestikaan vielä tarjolla minkäänlaista opetusta.
Viisi vuotta sitten tehdyssä uudistuksessa nuoret ja aikuiset saatettiin yhteen ammatillisessa koulutuksessa. Kirsi Viskari tunnistaa vuoden 2018 reformin tulokset hyvin myönteisinä.
– Aikuiset ja nuoret ovat iloisesti yhdessä.
Viskari korostaa, että aikuisopiskelijoiden määrä on kasvussa.
– Yhä enemmän on sellaisia aikuisopiskelijoita, jotka päivittävät aikaisempia tutkintojansa ja hankkivat työtehtävien edellyttämää ajanmukaista tietotaitoa.
Viskari sanoo, että aikuisopiskelijoiden kouluttaminen on kiitollinen ja ketterä tapa tuottaa uudenlaisia osaajia.
– Mitä kaikkea löydämme, kun vahvistamme osaamista? Suomi on perinteisesti kovin tutkintouskollinen maa. Osaaminen on iso arvo, ja sitä painotettava ja arvostettava.
Kirsi Viskari odottaa paljon uudenlaisilta yhteistyökuvioilta. Hänen mukaansa yhteistoimintaa voi olla merkittävästi nykyistä enemmän.
Tredu on aloittanut yhteistyön ammattiopisto Luovin kanssa tutkintoon valmentavan koulutuksen osalta. Erityisoppilaitos järjestää koulutusta vaativaa erityistä tukea opinnoissaan tarvitseville. Luovi toimii yli 20 paikkakunnalla eri puolella Suomea.
Viskari painottaa, etteivät kunta- ja maakuntarajat ole esteitä yhteistyölle.
– Tredulla on paljon yhteistoimintamahdollisuuksia Tampereen aikuiskoulutuskeskuksen kanssa. Me kaikki toimijat voimme tarkastella asioita siten, ettemme käytä voimavarojamme päällekkäisiin palveluihin. Voimme hyödyntää toinen toistemme tiloja ja laitteita. Emme tee päällekkäisiä tuplainvestointeja.
Viskarin nostaa yhteistyökumppaneiden listalle myös Sasky koulutuskuntayhtymän, jolla on modernia opetustarjontaa Tampereella Kehräsaaressa sekä Haapasen huvilassa. Sasky remontoi parhaillaan Tampereen ydinkeskustassa olevaa vanhaa Tampereen ylioppilastaloa.
– Tredu ja Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu ovat jo rakentavassa yhteistyössä Ähtärissä ja Virroilla. Sedu Ähtäri on pieni ja yhteisöllinen kampus kolmen maakunnan rajalla. Tredun Virtain toimipisteessä on tarjolla ajoneuvoalan, liiketoiminnan, sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatus- ja ohjausalan perustutkinnot ja vuosittain vaihtuvia aikuiskoulutuksia.
– Laaja yhteistyöpotentiaali on seinissä, koneissa sekä laitteissa.
Viskari näkee paljon yhteistyömahdollisuuksia oppimisympäristöissä. Esimerkiksi pienellä paikkakunnalla perusopetuksen teknisentyön luokka palvelisi teknisiä aloja.
– Verkkopedagogiikka avaa yhteistoiminta mahdollisuudet erityisesti tiedolliseen oppimiseen. Ammatillisessa koulutuksessa ydin on vahvassa käytännössä.
Viskari kiteyttää, että yhteistyö on tahtotila.
– Emme ajattele tai pidä muita ammatillisen koulutuksen järjestäjiä kilpailijoinamme vaan luontaisina yhteistyökumppaneinamme.
Tredu on maamme suurin tutkintojen suorittaja. Kirsi Viskari sanoo tutkintojen valtavan määrän konkretisoituvan muun muassa vaikuttavuutena.
– Monialaisuus on tunnusmerkkimme. Joku on sanonut leikkisästi, että ”Tredulta puuttuvat vain hevoset ja sirkus”.
Viskari toteaa, että Pirkanmaa on kuin Suomi pienoiskoossa. Hänen mielestään Tredusta voi sanoa samalla tavalla valtakunnallisessa vertailussa.
– Omistajiensa suostumuksella Tredu kantaa vahvasti yhteiskuntavastuuta. Se on jo monen vuoden ajan kouluttanut suuren määrän opiskelijoita omalla kustannuksellaan. Punaisena lankana onkin ollut Pirkanmaan menestyminen. Yritykset saavat ammattitaitoista työvoimaa. Tredulla on kykyä vastata tarpeeseen.
Viskari kiittää, että Tredun henkilökunnan kekseliäisyyden ansiosta opiskelijoita on voitu ja voidaan ottaa merkittävästi enemmän kuin valtion rahoitus mahdollistaisi.
Viskarilla on terveisensä maan tulevalle hallitukselle ja sen hallitusohjelman kirjoittajille.
– Kasvun tukeminen on avainasemassa. Koulutusvoimavarojen jakamisessa olisi huomioita kuusi suurinta kaupunkia seutuineen. Vanhanaikainen aluepolitiikka pitäisi jättää menneeseen aikaan.
Valtiovarainministeriön budjettipäällikön mielestä ammattikoulutuksesta pitäisi tehdä kaksivuotisen. Viskari kuvaa ajatusta hassuksi.
– Nykyinen malli on tuloksellinen. Se ei ole aikasidonnainen. Malli mahdollistaa jokaiselle opiskelijalle oman henkilökohtaisen opintopolun ja mahdollisuuden jatko-opintoihin. Tämä on tätä aikaa.
