Kenen tuloilla katetaan palvelut?

Kuntien tehtävistä pitäisi karsia palveluja miljardin euron arvosta. Julkisen talouden kestävyysvajeen tähtäimeensä ottanut Kataisen hallitus kertoo marraskuun lopussa, miten temppu tehdään. Karsiminen ei taida onnistua pelkästään kuntien hallintoa höyläämällä. Myös palveluihin on puututtava.
Vielä ei tiedetä, miten tai mitä tehtäviä karsitaan, suljetaanko lukiot ja kirjastot. Vaalikauden suurinta hanketta on valmisteltu salaverhon suojissa.
Kunnille sälytetyissä yli 500 tehtävässä on vähentämisen varaa. Maanpuolustusta lukuunottamatta melkeinpä kaikilta muilta olennaisen tärkeiltä toimialoilta on tehtäviä aikojen saatossa osutettu kuntien kontolle. Kysymys kuuluukin, mistä saadaan säästö syntymään, jos kunnilta karsittavan palvelun tuottaa joku muu, esimerkiksi valtio suoraan tai meillä nyt niin kovin vaatimattomasti palvelutarjonnassa operoiva väliportaan hallinto samantasoisena kuin kunnat nyt itse tuottavat. Palvelujen tasoa laskemalla säästöä tietysti syntyy.
Palo- ja pelastustoimen palvelut sekä jätehuolto tuotetaan Pirkanmaalla jo nyt maakunnan laajuisesti. Erikoissairaanhoitokin ja myös perusterveydenhuolto tai peruskoulu olisi mahdollista organisoida maakunnalliseksi.
Tarvitaanko kaupunginteattereita, -museoita ja -orkestereita? Ei, taide-elämyksiä voidaan tarjota maakuntatasollakin. Miksi kuntien pitää vastata siitä, että valtiollisina liputuspäivinä liput vedetään koulujen ja muiden kunnallisten kiinteistöjen lipputankoihin? Ei tietenkään pidä, onhan meillä vielä olemassa liuta varusmiehiä.